Maahanmuuttajat mukaan kuntavaaleihin

0

Vuoden kuluttua kuntapolitiikassa on kuumat ajat. Nyt vaaleihin on reilusti yli vuosi aikaa, mutta ehdokkaiden haku on jo vauhdissa.

Syytä onkin, sillä ehdokkaiden saaminen listoille on viime vuosina ollut kaikkea muuta kuin helppoa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei innosta nuoria ja kiinnostus politiikkaan on ainakin äänestysprosenttien valossa laimentunut rajusti. Näin on käynyt myös Uudessakaupungissa, jossa suurin voittaja viime vaaleissa oli nukkuvien puolue.

Äänestysprosentti romahti 58,3 prosenttiin eli hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Vakka-Suomen kunnista luku oli alhaisin.

Vakka-Suomen aktiivisin äänestyskunta oli kirkkaasti Kustavi, jossa 74,8 prosenttia kuntalaisista käytti äänioikeuttaan.

Äänestäjäkadon lisäksi päättäjien huolen aiheena on vauvakato ja väkikato. Niihin ei ole olemassa patenttiratkaisua, mutta toivottavasti vaalit vauhdittavat keskustelua siitä, mitä konkreettisia asioita voitaisiin tehdä elinvoiman lisäämiseksi.

Maahanmuuttajien määrä on kaupungissa kasvanut, mutta on arvoitus, miten he lähtevät vaaliuurnille. Harva heistä edes tietää oikeudestaan äänestää uuden kotikaupunkinsa kuntavaaleissa. On mielenkiintoista nähdä, näkyykö työperäisen maahanmuuton raju kasvu nyt myös ehdokaslistoissa.

Väestörakenteen muutos vaatii jatkossa entistä enemmän huomiota myös päätöksenteossa, kun esimerkiksi kouluihin tulee muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia.

Tällä vaalikaudella ylivoimaisesti eniten Uudessakaupungissa puhuttanut kuntapolitiikan aihe on ollut jätti-investointi, sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Siitä päätöksen teki jo edellinen valtuusto.

Hanke on vasta lähtökuopissa ja päätettäviä asioita tässä hankkeessa jää vielä vuoden 2021 kesällä kautensa aloittavalle valtuustolle.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here