Autotehtaan suurrekrytoinnit toivat Uuteenkaupunkiin paljon nuoria, niin naisia kuin miehiä. Uusikaupunkilaisista 45 prosenttia asui yksin vuoden 2018 tilaston mukaan. Viime viikolla valmistunut tilasto taas kertoo, että uusikaupunkilaisen asuntokunnan keskikoko on 1,89 eli uusikaupunkilaisessa taloudessa asuu usein vain yksi kaupunkilainen. Viime viikolla uusikaupunkilaisia oli 15 514.
– Vuosi sitten tehdyn kuntalaiskyselyn mukaan Uudessakaupungissa sataa naista kohden on 148 miestä, joista erityisesti 20–30-vuotiaat miehet tuntevat elämän merkityksettömyyttä ja yksinäisyyttä.
– Voidaan puhua eräänlaisesta kohtaanto-ongelmasta eli kaupunkiin muuttaa nuoria miehiä työn perässä ja nuoret naiset muuttavat työn tai koulutuksen vuoksi pois täältä. Tätä asiaa on sinänsä vaikea ratkaista ja ajatuksia on herätetty mm. naisvaltaisten koulutus- ja työpaikkojen lisäämisellä. Tämän lisäksi olisi kuitenkin tärkeää ylipäätään mahdollistaa kohtaamisia, mitä helpottaisivat mm. julkiset tilat, joihin voisi mennä vaikkapa vain pistäytymään tai viihtymään.
– Kaikilla ei ole resursseja tai valmiuksia ottaa haltuun samaan aikaan uutta työtä, uutta ympäristöä, uusia ystäviä. Yhteiset avoimet, matalan kynnyksen tilat ja tapahtumat edesauttavat ja helpottavat tutustumista ja juurtumista. Tulevasta sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta tulee varmasti yksi tällainen yhteinen kaupunkilaisten olohuone, pohtii Engström.
Uusien asukkaiden juurtumista helpottaa osaltaan myös vapaiden vuokra-asuntojen lisääntyminen kaupungissa. Nyt niitä on vapaana kymmenittäin.
– Kun väliaikaisasunto vaihtuu omaksi kodiksi, voi kiinnittyminen paikkakunnalle alkaa. Meistä jokainen tarvitsee oman kodin.
Asta Engström haastaa kaikki uusikaupunkilaiset mukaan yhteiseen kampanjaan eli auttamaan osaltaan uusia uusikaupunkilaisia kotiutumaan paremmin.
– Miten me otamme uudet asukkaat vastaan? Voimme osaltamme madaltaa uuden asukkaan kynnystä juurtua Uuteenkaupunkiin houkuttelemalla ja kutsumalla heitä mukaan yhteisiin tapahtumiin tai voisimme kutsua heitä mukaan harrastuksiimme. Voisimme myös lähteä yhdessä sen sijaan, että vain kertoisimme mahdollisuuksista. Voisimme myös herätellä naapurusto-ajatusta. Kuka asuu naapurissa, mitä hänelle kuuluu?
Uuteenkaupunkiin on juuri valmistumassa yhdistysohjelma Meidän kaupunkimme, jota käsiteltiin tällä viikolla hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnassa.
– Meillä on Uudessakaupungissa runsaasti resursseja, runsaasti harrastusmahdollisuuksia. Kun kaupungin ja yhdistysten voimavarat yhdistetään, meillä on yhdessä mahdollisuus tarjota monipuolisia kohtaamisten mahdollisuuksia ja vapaa-ajan ohjelmaa.
Engström kaipaa kaupunkiin enemmän puisto- ja kahvilakulttuuria.
– Kahvilat ja erilaiset puistotapahtumat elävöittävät kaupunkia loistavasti. On hyvä, että meillä on täällä meneillään keskustan kehittämishanke. Erilaisia yhteisiä, julkisia tapahtumia on jo järjestetty ja niitä on tulossa lisää. Vanhatkin hyvät tapahtumat kannattaa elvyttää yhdessä.
– Yhteiset, avoimet, viihtyisät tilat ovat oivallinen paikka tavata ja tutustua ihmisiin. Esimerkiksi kauppakeskuksesta on kehittynyt yksi tämän ajan vapaa-ajan viettopaikka. Pitäisikö meidän kehitellä tänne oma uusikaupunkilainen kauppakeskus-konsepti, naurahtaa Engström.
– Kesällä Pakkahuone ja ranta ovat oivat esimerkit viihtyisästä, koko kaupungin olohuoneesta. Mistä saisimme vastaavan, katetun tilan talveksi?
Yksi esimerkki kotouttamishankkeista on parhaillaan käynnistymässä Hakametsässä. Siinä ovat kaupungin lisäksi mukana asukasyhdistys ja Uudenkaupungin seurakunta sekä asukasluotsaus-hanke.
– Tarvitsemme maahamme työperäistä maahanmuuttoa ja myös Uuteenkaupunkiin on muuttanut perheitä ulkomailta. Perheet miehet ovat työssä autotehtaalla ja vaimot ovat kotona. Alkumetreillä olevassa hankkeessa Hakametsässä suuntaamme yhdessä nyt toimintaa näille perheille ja kotiäideille, jotta he kartuttaisivat kielitaitoa ja juurtuisivat paremmin kaupunkiin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuus- yksikkö on mukana hankkeessa. THL on hyvin kiinnostunut Uudenkaupungin tilanteesta ja hankkeestamme ja kehittää myös kotoutumiseen uusia toimintamalleja. Uusikaupunki on mukana myös ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelman osallisuus-sparrauksessa tämän kevään ajan, kertoo hyvinvointijohtaja Asta Engström.