Nyt ei tarvitse enää valittaa jatkuvasta pimeydestä, vaan voi siirtyä hengästyttävään valon valtakuntaan. Neiti kevät on mestari flirttailemaan.
Edessämme avautuva vuodenaika häikäisee energisyydellään. Joku saattaa kevään vauhdissa uupua, mutta itse kuulun porukkaan, joka saa keväästä virtaa ja voimaa.
Tulee halu tehdä mielen kevätsiivous ja hyvästellä kaikki negatiiviset ajatukset. Näinä korona-aikoina se on välillä vaikeaa, mutta itse asiassa luonto on meille suomalaisille oivallinen pakopaikka tähänkin kaoottiseen maailmantilaan.
Treffit ja jälleennäkeminen kevään kanssa tuntuvat aina yhtä ihanalta. Ei haittaa, vaikka samat tutut kuviot toistuvat tärskyillä vuodesta toiseen: maasta punnertavat leskenlehdet ja mustarastaan laulu saavat hyvän olon hormonit hyrskäämään.
Maailmassa on juuri nyt monenlaisia uhkia ja pelkoja, ja myönteiselle ajattelulle ja hyville teoille on kysyntää. Tapasin muutama viikko sitten presidentti Sauli Niinistön 40 muun päätoimittajan kanssa, ja neiti kevät oli tainnut ehtiä myös Mäntyniemeen.
Niinistö tarjoili meille kriittisen ajattelun läpitunkemille journalisteille positiivista näkökulmaa. Presidentti toisti meille saman viestin kuin kansanedustajille valtiopäivien avajaisissa: Ennen kaikki ei ollut sittenkään paremmin .
Tilastokeskus on kerännyt nettisivuilleen kansainvälisiä tutkimustuloksia, jotka vahvistavat presidentin viestiä.
Asumme maassa, jossa on maailman kolmanneksi turvatuin lapsuus. Koulutuksemme vastaa tulevaisuuden tarpeisiin parhaiten maailmassa.
Meillä on maailman toiseksi osaavinta työvoimaa ja olemme maailman neljänneksi tasa-arvoisin. Ja sokerina pohjalla: Suomi tuottaa kokoonsa nähden eniten hyvää ihmiskunnalle.
Kun Suomen pääministeri Sanna Marin vieraili viime viikolla New Yorkissa Columbian yliopistossa, nuoret halusivat tietää, miten suomalaisessa yhteiskunnassa edistetään anteliaisuutta ( HS 8.3. ).
Puheet suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta kuulostivat opiskelijoiden korvissa utopialta. Marinin sanoma oli, että pienessä maassa yhteistyöllä on tärkeä merkitys, eikä asioita tehdä yksin.
Entäpä sitten meillä Uudessakaupungissa, mistä asioista voimme olla tyytyväisiä juuri nyt? Esimerkiksi siitä, että nuoret saivat viime viikonloppuna käyttöönsä keskustasta viikonlopuksi yhteisen olohuoneen, Uniikin.
Nuorten kokoontumistilojen puute on ikuisuusongelma sukupolvesta toiseen. Kun nuoret jättivät adressin asiasta kaupungin edustajille joulukuussa, he tuskin itsekään uskoivat, että kevään koittaessa heillä olisi käytössään kokeilutila.
Positiivinen pöhinä ja talkoointo yllättivät myös hyvinvointijohtaja Asta Engströmin: Kun idea lähtee kaupunkilaisilta itseltään, se saa selvästi ihmiset liikkeelle ja ottamaan tilanteen haltuun. (US 9.3.)
Hyvä Uki , kommentoi nukketeatteritaiteilija Kerttu Aaltonen Facebookissa. Niinpä, ja pidetään huolta siitä, että se hyvä saa vapaasti virrata jatkossakin.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja