Suomessa esiintyy kahta puutiaislajia, jotka imevät verta ihmisistä ja kotieläimistä: puutiainen ja taigapuutiainen. Tavallisesti ne lähtevät keväällä liikkeelle niihin aikoihin, kun päivälämpötilat nousevat viiden asteen tienoille, mutta satunnaisia puutiaisia voi nähdä liikkeellä vähän viileämmälläkin säällä. Tänä vuonna ne siis ovat hädin tuskin edes ehtineet talvilevolle.
Viime vuosikymmeninä puutiaisista ei ole pelkästään ruvettu puhumaan enemmän, vaan niiden määrä on moninkertaistunut. Siihen ovat luultavasti vaikuttaneet muun muassa riistakannat ja karjan laidunnuksen väheneminen, mutta näyttää, ettei ilmastonmuutoskaan ole siihen aivan syytön.
Puutiaisen kasvu vastakuoriutuneesta toukasta lisääntyväksi aikuiseksi kestää Suomessa 3–5 vuotta. Ilmaston lämmetessä puutiaiset voivat olla aktiivisia suuremman osan vuodesta – kuten tänä talvena on nähty – ja silloin niiden elämänkaari mahtuu lyhyempään aikaan. Se voi tietää puutiaisten entistä nopeampaa lisääntymistä.
Se kuulostaa ikävältä tulevaisuudennäkymältä. Apu voi kuitenkin olla jo tulossa. Turun yliopiston tutkijat löysivät kesällä 2017 Suomesta puutiaisen painajaisen, Ixodiphagus hookeri -loispistiäisen. Vain millimetrin mittainen hyönteinen laskee munansa puutiaisiin, ja sen toukat syövät verenimijän elävältä.
Loispistiäinen oli tätä ennen tavattu Suomesta vain kerran, 1950-luvulla. Nyt niitä löytyi loisimasta useilta puutiaisilta Seilin saarella, Paraisten edustalla. Vielä ei ole varmuutta, onko loispistiäinen vain paikallinen harvinaisuus, vai onko se nyt leviämässä Suomeen runsaan saaliin perässä.
Eteläisessä Euroopassa loispistiäiset tappavat jopa viidesosan kaikista puutiaisista, joten ne ovat tehokkaita kannan hillitsijöitä. Niitä ehkä voidaan tulevaisuudessa kasvattaa ja käyttää puutiaisten biologisessa torjunnassa.
Maija Karala