Uudessakaupungissa on 18 asunnotonta

0
Uudessakaupungin aikuissosiaalityössä käytetään monia keinoja ihmisten auttamiseen. Kaikki lähtee omasta asunnosta, joten kaupungin asunnottomista yksikään ei ole sellainen, joka joutuisi nukkumaan esimerkiksi metsässä.

Helmikuun lopulla julkaistun tilaston mukaan Uudessakaupungissa oli viime vuoden lopulla 18 asunnotonta. Heistä kaksi on pitkäaikaisasunnottomia, yksi on nainen, kolme nuoria ja 12 maahanmuuttajia. Kaupungissa ei ole asunnottomia perheitä. Tiedot käyvät ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kunnille teettämästä kyselystä.

– Kaupungissa ei ole yhtään sellaista asunnotonta, joka asuisi esimerkiksi metsässä tai puiston penkillä. Ne kaupunkilaiset, jotka ovat vailla vakituista asuntoa, asuvat tilapäisestä sukulaisen tai ystävän luona tai esimerkiksi kimppakämpässä, Uudenkaupungin aikuissosiaalityön palveluyksikön esimies Teija Ahokas kertoo.

Ahokas korostaa, että yleisesti asunnottomuus on elämäntilanteesta johtuvaa. Asunnottomalla saattaa esimerkiksi olla sellainen asumishistoria, että asunnon saaminen julkisilta markkinoilta voi olla vaikeaa.

– Jos kaupungin sosiaalityön asiakas haluaa asunnon ja on valmis ottamaan tukea vastaan, niin kaupungista kyllä saa asunnon. Sosiaalitoimi myös välivuokraa asuntoja kaupungilta ja sitä kautta tuemme asunnon saamista, Ahokas kuvailee.

Käytännössä välivuokraus tarkoittaa sitä, että kaupungin sosiaalitoimi maksaa talonyhtiölle vuokran ja asiakas maksaa vuokrarahat sosiaalitoimelle.

– Tällaisiin järjestelyihin on päädytty esimerkiksi silloin, kun asiakkaalla ei ole enää luottotietoja tai hänellä on vuokrarästejä ulosotossa. Siinä vaiheessa asiakkaan on kuitenkin sitouduttava esimerkiksi takaisinmaksusuunnitelmaan, jotta vanhat maksuhäiriömerkinnät saadaan kuitattua, Ahokas sanoo.

Vuonna 2018, eli autotehtaan valtavan kasvun aikana, Uudessakaupungissa oli 30 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 13. Autotehdas on tuonut mukanaan aaltoliikettä, joka näkyy myös kaupungin sosiaalipalveluissa. Silloiset asuntojonot on saatu purettua ja kaupungissa on myös rakennettu vuokra-asuntoja yksityisellä rahoituksella.

– Tilanne on vuodesta 2018 helpottunut hiukan. Ne, jotka tällä hetkellä asustelevat muiden nurkissa, ovat niitä, jotka ovat saaneet häädön tai odottavat oman asuntonsa vapautumista. Jos taustalla on häätö, on uuden asunnon saanti haastavaa, Ahokas lisää.

Ahokkaan mukaan osa kaupungin sosiaalitoimen asiakkaista ovat sellaisia, joilla on ollut jo pidempään heikko taloudellinen tilanne.

– Kun rahat ovat tiukassa ja tulee vastoinkäyminen tai sairastuminen, voi taloustilanne kellahtaa nurin ja ongelmia kertyä. Yritämme päästä väliin, ennen kuin vuokrarästejä tulee, Ahokas kuvailee.

Pikavipit ja maksuhäiriöt lisääntyvät jatkuvasti ja se näkyy myös kaupungin sosiaalitoimen asiakkuuksissa. Asunnottomuuden takana saattaa olla myös päihde- tai kriminaalitaustaa. Esimerkiksi päihdeongelmaisen ystävän luona yöpyminen ei auta katkaisemaan asunnottomalla mahdollisesti olevaa omaa päihdekierrettä.

– Hyvin usein asunnottomuus on monen asian summa. Jos ihminen on Uudessakaupungissa kirjoilla, meillä on hyvät keinot hänen auttamiseen. Täällä ihmiset eivät ole kasvotonta massaa, vaan tiedämme henkilöt ja osaamme auttaa paremmin, Ahokas lisää.

Ahokas kiteyttää kaupungin sosiaalitoimen ajatusmallin: ihmisarvoisen elämän rakentaminen lähtee siitä, että jokaisella on osoite ja asunto.

– Silloin ihmisellä on paikka, josta käsin hän voi hoitaa asioitaan. Ilman pysyvää osoitetta on sairaanhoidon hakeminen tai työllistymistoimiin osallistuminen vaikeaa. Jos vaihtaa yöpymispaikkaansa joka yö, niin elämä on silloin muutenkin raskasta, Ahokas korostaa.

FAKTA:
Asunnottomuus Suomessa

Koko Suomessa on noin 4 600 yksinelävää asunnotonta.
Asunnottomuus vähenee koko maassa jo seitsemättä vuotta peräkkäin.
Viime vuonna yksinelävien asunnottomuus lisääntyi, mutta pitkäaikaisasunnottomuus väheni.
Naisten osuus asunnottomista on kasvussa ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on laskussa.
Asunnottomista on 80 prosenttia miehiä.
Asunnottomiksi luetaan ulkona tai ensisuojissa nukkuvat, asuntoloissa ja majoitusliikkeissä asuvat, erilaisissa laitoksissa asuvat, ilman asuntoa vapautuvat vangit ja tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona majoittuvat.
Väkilukuun suhteutettuna eniten asunnottomia on isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Espoossa ja Tampereella.
Koko pääkaupunkiseudun asunnottomien määrä on 52 prosenttia Suomen asunnottomista.
Yli 70 prosenttia asunnottomista kuuluu sukulaisten ja tuttavien luona majoittuvien ryhmään.
Lähde: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara

Kaupungissa luodaan asumis- ja talousneuvonnalle uutta mallia

Uudessakaupungissa haetaan uusia keinoja asumisneuvontaan ja suunnitellaan jalkautuvaa talousneuvontaa. Tarkoituksena on auttaa talousongelmaisia vuokrarästiasiakkaita ja huomioida samalla myös kaupungin maahanmuuttaja-asukkaiden tarpeet.

Uudenkaupungin kaupunki on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta Aralta avustusta uuteen Ahdingosta asumistaitoja -hankkeeseen. Aikuisten sosiaalipalveluiden tarjontaan kehitetään myös talousneuvontaa. Samalla perustetaan talousneuvontaa antavia ryhmiä. Häätöuhan alla olevia asiakkaita ohjataan jalkautuvaan ja moniammatilliseen palvelupolkuun.

– Ensimmäinen taloustietoryhmä alkaa keväällä. Se on tarkoitettu niille, joilla on jo vuokrarästejä olemassa. Yritämme keksiä ennaltaehkäiseviä keinoja, jotta häädöltä vältyttäisiin, Uudenkaupungin aikuissosiaalityön palveluyksikön esimies Teija Ahokas kertoo.

Talousongelmaisia autetaan jatkossa eri tahojen yhteistyöverkoston kautta. Mukana olevat Uudenkaupungin sosiaalipalvelut, asuntotoimi, isännöitsijät, velkaneuvonta, ulosotto ja mahdolliset järjestötoimijat. Mukana ovat myös Rauman oikeusaputoimisto, Turun NMKY, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Isännöinti Warma, Käätyjärven Lämpö, Varsinais-Suomen ulosottovirasto sekä Uudenkaupungin seurakunta. Hanke kestää tämän vuoden.