Varsinais-Suomen suurimmat maataloustuet sai vehmaalainen Pirteä Porsas Oy. Yritys sai tukea kaikkiaan lähes 1,3 miljoonaa euroa.
Vuonna 2019 maksettu tuki on ollut pääasiassa rakennetukia ja osittain myös viljelijätukia.
Yrityksen päätoimiala on porsastuotanto.
Uusikaupunkilainen Vihannes-Laitila sai lähes 600 000 euroa markkinatukia.
Varsinais-Suomen suurimman viljelijätuen korjasi laitilalainen Mullimäki Oy. Lihakarjatilan viljelijätuet nousivat 569 000 euroon.
Koko maassa eniten erilaisia maataloustukia keräsi viime vuonna Luonnonvarakeskus. Sen tukipotti oli yhteensä 4,1 miljoonaa euroa.
Lahtelaisen Suomen metsäkeskuksen potti oli lähes 4 miljoonaa.
Maaseudun ja maatalouden tuet ovat aluetaloudellisesti huomattavia ja vaikuttavat merkittävästi maakuntien ja kuntien talouteen, muistuttaa Ruokavirasto.
Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Nämä maakunnat saivat yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta.
Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
Maataloustuet
Valtaosa on viljelijätukea
- Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019.
- Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 prosenttia.
- Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin 1,8 miljardia euroa.
- Muita tukimuotoja ovat hanketuet, yritystuet, rakennetuet ja markkinatuet.
- Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.
- Ruokaviraston mukaan suomalaiset syövät pääasiassa kotimaassa tuotettua ruokaa.
- Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista.
- Lähde: Ruokavirasto.
Juttua päivitetty ja lisätty taulukko kello 16:50.