Etäelämää yhdessä, turvavälin päästä

0

Elämä on parin kuukauden aikana muuttunut enemmän kuin olisin ikinä osannut kuvitellakaan. Arkeen on yhtäkkiä luikerrellut täysin uusia piirteitä ja mietinnän aiheita. Vielä hetki sitten suunnitelmissa oli ulkomaan reissu ja vaikka mitä muuta kesätekemistä Pitsiviikosta erilaisiin joka kesän perinteisiin. Valehtelisin, jos väittäisin ettei harmita.

Monella on kuitenkin asiat tämän uuden tilanteen takia vielä huonommin. On työttömyyttä, yksinäisyyttä sekä sairastumisia. Olen mielettömän surullinen ja pahoillani näistä tilanteista. Ei todellakaan ole reilua, että pandemian lisäksi joutuu vielä olemaan huolissaan omasta tai läheisen selviämisestä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö minua voisi harmittaa omien suunnitelmieni muuttuminen. Monet asiat jäävät kokematta ja muistoja tekemättä. Kaikki tunteet ovat sallittuja – saa pelätä, pettyä, harmittaa ja huolettaa. Saa suututtaa omien suunnitelmien muutos ja samalla voi kuitenkin kokea myötätuntoa niitä kohtaan, joilla asiat ovat vielä huonommin.

Näiden tunteiden ei pitäisi sulkea toisiaan pois. On mielestäni turhaa saarnata pettyneelle ystävälle siitä, miten hänen menetyksellään ei ole merkitystä. Tämä aika on meille kaikille uutta ja joiltain osin epämiellyttävääkin. Olisi raskasta, jos kaiken lisäksi patoaisimme omaa pettymystä tai kokisimme ettei omat menetykset saisi harmittaa.

Toki myös harmituksen purkamisella on rajansa. Yritetään kaikesta huolimatta nauttia näistäkin hetkistä, vaikka erilaisia ovatkin.

Koronan aiheuttama eristys ja etäelämä on nostanut esiin myös toisen uuden ilmiön: Yhtäkkiä pitäisi saada aikaan kotona vaikka ja mitä. Kirjoittaa se kirja, oppia ranskaa, espanjaa ja kiinaa, pistää puutarha kuntoon sekä kaapit ojennukseen.

Elämme pandemian keskellä. Tämä ei ole aika suorittaa ja saavuttaa, vaan pysyä turvassa ja terveenä. Ollaan armollisia itsellemme ja eletään poikkeusaikaa niin kuin hyvältä tuntuu.

Jotakuta touhuaminen helpottaa saamaan ajatukset pois maailman menosta, toinen taas tarvitsee yhdet ”ekstra-päikkärit”, jotta saa ajatuksiltaan rauhaa. Kumpikin tapa selviytyä pandemiasta on yhtä hyvä, kunhan selviydytään.

Tänä päivänä puhutaan paljon sosiaalisen etäisyyden ottamisesta, mutta mitä jos otettaisiinkin fyysistä etäisyyttä ja sosiaalista läheisyyttä? Kysy mitä läheiselle tai tutulle kuuluu, kuinka arki sujuu, mitä mielessä on lähiaikoina pyörinyt. Saisitko naapuristasi vaikka kaverin etä-jazz -tanssitunnille? Minä sain.

Vai olisiko mahdollista lähteä kaverin kanssa lenkille tai vaikkapa kalastamaan? Soittaa tai tekstata ainakin kannattaa. Tästä ajasta saa myös nauttia. Ehkä nyt on juuri se täydellinen aika kysyä myös itseltä kuinka menee.

Jasmin Jussila

lukiolainen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here