Kaupunginosasarja: Jalavat ovat Pietolan alkuperäisasukkaita

0
Matti ja Tuula Jalava ovat Pietolan alueen alkuperäisasukkaita. He muuttivat ensin kerrostaloon vuokralle ja omakotitaloon jouluksi 1965. Alue on heidän mielestään sopivan lähellä keskustaa ja rauhallinen paikka asua.

Matti ja Tuula Jalava ovat viihtyneet Pietolan alueella yli viisi vuosikymmentä. Aluksi Jalavien perhe asui alueen ensimmäisessä Asunnonhankinta Oy Uudenkaupungin Hakan talossa eli kiinteistö Oy Kukonmäessä Merimiehenkatu 31:ssä vuokralla, mutta pian kaupungin kansliasihteerinä toimineen Matti Jalavan työkaveri sai innostettua heidät tontinvuokraajaksi.

– Tosin Tuulan Kirkkokadulla asuva sukulainen ihmetteli silloin, miksi ihmeessä me niin kauas kaupungin reunamille rakennamme, Matti Jalava nauraa.

Männäistentiellä oli jo siinä vaiheessa monta silloisen myyntiyhdistyksen valmiita puutaloa ja samanlaiseen Jalavatkin päätyivät.

– Talon osat tulivat syyskuun alussa rautateitse silloisen Saunasillan purkupaikalle, Matti Jalava kertoo.

Heidän omakotitalonsa valmistui Männäistentien päähän jouluksi 1965. Perheessä oli siinä vaiheessa kaksi lasta.

– Pietolan omakotialue alkoi sen vuoden lopulla olla lähes valmis, koska montaakaan omakotitaloa ei ole alueelle rakennettu sen jälkeen. Tarkistin kaupungin kunnalliskertomuksesta, että sinä vuonna kaupunki vuokrasi alueelta 26 omakotitonttia, Matti Jalava kertoo.

Ennen Pietolan omakotialueen laajaa rakentamista oli 1950-luvulla rakennuksia oikeastaan vain Kaarikadulla ja nykyisin Kaarikadun jatkeena olevalla silloisella Työläiskadulla sekä Häpönniementiellä.

– Kun alueelle 1960-luvulla rakennettiin, ei alueella ollut käytössä vielä edes kadunnimiä. Valtuuston vuokrauspäätöksistä löytyy esimerkiksi seuraavanlainen tonttimäärittely: Häpönniemeen johtavan tien itäpuolelta Valion tontin kaakkoispuolelta, Matti Jalava muistelee.

Jalavan perheen piti hakea keväällä 1965 ministeriöstä asti talon rakentamista varten poikkeuslupa, koska Uudenkaupungin kaupunki ei ollut vielä vahvistanut Pietolan kaavaa.

– Kaavoitus oli kyllä pantu vireille 1960-luvun alussa ja asemakaava hyväksyttiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1963, mutta se ei kelvannut sisäasiainministeriölle ja kaupunginvaltuusto hyväksyi korjatun kaavan siten, että se vahvistettiin lopullisesti vasta vuoden 1966 lopussa, kun alue oli jo lähes kokonaan rakennettu, Matti Jalava kertaa.

Jalavien tontti oli Männäistentien viimeinen eli itäisin omakotitontti. Se oli tosin myös rakennushetkellä alueen ainoa vapaa tontti.

– Männäistentie oli silloin vielä pussikatu ja sinne kuljettiin Ojanteentienkautta. Vasta myöhemmin, kun tien pohjoispuolelle tuli kerrostaloja, katu avattiin Pietolankadulle, Matti Jalava lisää.

Mistä Pietolan nimi juontaa?

Pietola-nimellä on vuodesta 1411 alkaen asiakirjoissa erilaisia kirjoitusasuja, kuten Pietoila, Pettoijla ja Petola.
Pieti-sanalle on tarjolla muun muassa merkityksiä häviö, tappio ja pula, jopa punajuuri tai juures.
Sana pieto taas on Pietari-nimen vanha kansanomainen muunnos.
Pietola-nimessä on myös paikannimijohdin -la.
Vielä 1860-luvun alkupuolella kansa kutsui nykyistä Pietolaa Telakan alueeksi.
Pietola-sana otettiin kaupunginosan nimeksi vasta 1960-luvun loppupuolella, mutta sitä ennen alueelta tunnettiin jo Pietolanlahti, tosin lahti oli nimetty joissakin kartoissa myös Pietilänlahdeksi.
Ennen Pietola-nimen vakiintumista puhuttiin kaupunginhallinnon asiakirjoissa läntisestä alueesta tai läntisestä omakotitaloalueesta.

Mistä katujen nimet alueelle?

Pietolaan syntyivät vuonna 1966 muun muassa Hangontie, Kuunarintie, Laivanrakentajantie, Varbergintie, Kainpirtintie, Männäistentie, Sorolantie, ja Mattistentie.
Hangontie sai nimensä, koska Rikkihapon tehtaat päätettiin vuonna 1962 sijoittaa Hangon saareen.
Varbergintie sai nimensä Uudenkaupungin ruotsalaisesta ystäväkaupungista.
Männäinen, Sorola ja Mattinen olivat Kalannissa, Laitilassa ja Lokalahdella olevia kyliä.

Pietola tunnettiin viljavista pelloista ja kalaisista vesistä

Vuoden 1540 maakirjasta selviää, että Pietolassa oli siihen aikaan kaksi talollista. Pietolan alueen verotusarvo laskettiin siis kahden manttaalin perusteella ja Pietolaa verotettiin 8 ¼ pannin kylvöstä. Yksi panni tarkoitti puolta tynnyrillistä.

19. huhtikuuta vuonna 1617 päätti Kuningas Kustaa II Aadolf perustaa Uudenkaupungin. Tämän takia liitettiin yhteen Pietolan, Ruokolan ja Mäyhölän kylät. Liitoksella haettiin muun muassa viljavampia peltoja ja kalaisempia vesiä.

Vielä vuoden 1619 kymmenysluettelossa mainitaan Pietolassa olleen vain kaksi talonpoikaa ja samoihin aikoihin alueen muutama isäntä tai ainakin heidän poikansa rupesi porvareiksi. Vastaperustettuun kaupunkiin saivat ensimmäisen kymmenen vuoden aikana asettua porvareiksi vain maakansa ja ulkomaalaiset. Uuteen kaupunkiin eivät saaneet ruveta porvareiksi muiden jo olemassa olevien kaupunkien porvarit, koska he olisivat saattaneet käyttää tilaisuutta hyväkseen verovapauden toivossa.

Pietola tunnettiin 1940-luvulla kaupungin VI läntisenä omakotitaloalueena. 1960-luvulla alettiin alueesta käyttää virallisestikin Pietolan nimeä.

1940–1966 Pietolanlahden rannalla oli vaja, jossa säilytettiin hevosvetoisia ruumisvaunuja. Ne on sittemmin siirretty vanhaan kirkkoon.

Vuosina 1957–1965 Kaarikatu 6:ssa sijaitsevassa talossa toimi Martti ja Lempi Tuomen elintarvikeliike. Vuodet 1965–1971 liike oli Mauno ja Eeva Lehtosen hoitama.

Uudenkaupungin ensimmäinen rivitalo valmistui vuonna 1965 Pietolankadulle. Sen rakennutti Rikkihappo Oy toimihenkilöidensä ja insinööriensä perheiden asunnoiksi. Ensimmäiset perheet muuttivat taloon jouluksi.

Vuonna 1966 alkoi porilainen rakennusliike Koskinen&Pojat rakentaa kerrostaloa Pietolan alueen luoteisosaan Pietolankadulle. Sama yritys urakoi suurimman osan Rikkihappo Oy:n tehdastiloista. Alueen uusin kerrostalo on osoitteessa Pietolankatu 13.

Pietolan alueen kaava valmistui vasta vuoden 1966 lopulla, tosin alue oli jo silloin täyteen rakennettu poikkeusluvilla.

Vuoden 1966 kaavassa Pietolassa oli kaksi liiketonttia Sorolantien ja Mattistentien kulmassa. Toinen liiketontti vuokrattiin Mierlahden perheelle ja tontille rakennetussa talossa toimi eri yrittäjien elintarvikeliikkeitä vuosina 1966–1991.

Vielä esimerkiksi vuoden 1969 ilmakuvista selviää, että Pietolanlahdesta oli selkeä yhteys Kaupunginlahteen. Sen jälkeen maata on täytetty ja lahti muistuttaakin nykyään enemmän järveä.

Mierlahden tontin naapurissa oli E-liikkeen kauppa eri nimillä vuodesta 1970 alkaen. Nyt samassa rakennuksessa on ravintola In-to.

Vuonna 1972 kaupunki rakensi Männäistentien itäpäähän Pietolan päiväkodin. Kaupunki lakkautti päiväkodin vuonna 2000, kun päivähoitotarve väheni. Samassa tilassa toimi myöhemmin työttömien toimintakeskus ja ryhmäpäiväkoti. Talo on sittemmin purettu ja nykyisin samalla tontilla on yksityisten omistaman yrityksen rakennuttama perhekoti.

1980-luvulla Pietola oli kaupungin kolmanneksi suurin kaupunginosa asukasmäärällä mitattuna. Alueella oli 2400 asukasta ja paljon lapsiperheitä.

Pietolan elintarvikekioski perustettiin 1984. Kioski on yhä toiminnassa.

Pietolan pohjoisosa rajautuu Laivanrakentajantiehen. Se vihittiin käyttöön marraskuun lopulla 1985. Kaupungin ydinkeskusta rauhoittui raskaalta liikenteeltä, kun teollisuuden kuljetukset ja kulku satamiin kaupunkialueen länsilaidalle siirtyi uudelle reitille.

Tällä hetkellä Pietolassa asuu 940 asukasta.

Pietola on rauhallinen asuinalue

Jalavat asuvat yhä nykyäänkin itse rakennuttamassaan talossa Männäistentien alkupäässä. Pietola oli alkujaan hyvin yhteisöllinen asuinalue. Tuula Jalava muistaa, kuinka perheen kolme lasta leikkivät monen talon päässä olevien ystäviensä kanssa ja naapureilla oli esimerkiksi yhteisiä ruohonleikkureita.

– Vietimme myös nimi- ja syntymäpäiviä jatkuvasti isolla porukalla. Olimme silloin nuoria ja jaksoimme järjestää monenlaista yhteistä tekemistä. Enää Pietola ei ole kovin yhteisöllistä aluetta, mutta kyllä täältä silti aina lenkkiseuraa löytää, Tuula Jalava lisää.

Matti Jalavan mukaan Pietola on alueena hiljentynyt paljon aiemmasta.

– Ikkunamme alta menee Männäistentien ja Sorolantien yhdistävä kevyen liikenteen väylä. Se oli aikoinaan tosi vilkas väylä, kun ihmiset kulkivat kauppoihin, mutta nyt kulkijat ovat melko harvassa, Matti Jalava toteaa.

Jalavat ovat yhtä mieltä siitä, että Pietola on hyvällä sijainnilla kaupungin keskustaan nähden.

– Viiden vuosikymmenen aikana on yhtenä juhannuksena heitetty kivi ikkunaan ja kerran on etupihalta viety kukkalaatikko, mutta muuten täällä saa asua ihan rauhassa, Matti Jalava kuvailee.

– On tämä rauhallinen alue, eikä pubikaan meitä häiritse. Nyt alueella asuu lapsiperheiden sijaan paljon eri maiden kansalaisia. Kyllä Pietola on niin kotipaikka, ettei täältä haluaisi mihinkään lähteä, Tuula Jalava lisää.