Kaikki samassa veneessä?

0

Korona on koetellut rajusti monia yrityksiä, yt-neuvotteluista ja konkursseista on tullut kuukaudessa arkipäiväisiä uutisia.

Vuosi sitten eduskuntavaalien aikaan puolueet olivat lähes yksimielisiä siitä, että yritystuet pitää ottaa uuteen tarkasteluun. Niin on käynyt tosin muidenkin vaalien alla.

Yrittäjät eivät itsekään ole olleet yksimielisesti julkisen tuen takana.

Reilu vuosi sitten Suomen Yrittäjien kyselyssä puolet kertoi haluavansa vähentää tukia. Syynä oli tukien aiheuttama kilpailun vääristyminen.

Koronakriisin aikana yritystuet ovat nousseet jälleen keskusteluun. Kansalaisten oikeustaju on sotinut erityisesti valtion rahoitusyhtiö Business Finlandin jakoperusteita.

Miksi tunnettu, menestyvä ja koronasta riippumatta toimintaansa jatkava blogiyhtiö saa 100 000 euroa, mutta toimeentulonsa kokonaan menettänyt parturi joutuu sinnittelemään itsekseen.

Business Finlandin tukia saavat myös vakkasuomalaiset yritykset. Tukea on tarjolla myös muista kanavista, joista kunnat ovat aktiivisesti tiedottaneet verkkosivuillaan. Apua tuista on saatavissa kuntien elinkeinopalveluista, seudullisesta Ukipoliksesta sekä Finnverasta ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Vuonna 2017 valtio maksoi erilaisia suoria yritystukia vajaat miljardi euroa. Tästä vuodesta tulee yritystukien huippuvuosi.

Koronarahojen jakamisessa pitäisi noudatettava tasapuolisuutta. Kehityshankkeiden tukeminen on perusteltua, mutta nyt poikkeusoloissa olennaisinta on pitää yritykset hengissä.

Korona kohtele yrityksiä eri tavalla riippumatta siitä, onko kysymys tuotannollisesta, palvelualan yrittäjästä tai freelancerista. Talouden puskurit ja kulut vaihtelevat, eivätkä kaikki ole nyt ilmeisesti olleet tukipäätöksiä tehtäessä samalla viivalla, vaikka korona-aikana ollaankin samassa veneessä.