Kangasmaskeja ommellaan kaupungin henkilöstön voimin

0
Maskeja oli ompelemassa kaupungin työntekijöitä useammasta eri yksiköstä, sekä muutama vapaaehtoinen.

Kansalaisopiston tiloissa Pohitullin koululla surisevat ompelukoneet. Valmistumassa on kangasmaskeja Uudenkaupungin kaupungin kotihoidon ja vanhustenhoidon hoivayksiköiden työntekijöiden käyttöön.

Maskien valmistukseen osallistuu työntekijöitä kaupungin eri yksiköistä sekä muutama vapaaehtoinen ompelija. Maskien ompeleminen on paitsi keino saada lisää maskeja hoitohenkilökunnan käyttöön myös löytää kaupungin henkilöstölle korvaavaa työtä poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Valmiita kangasmaskeja on tietysti myös tilattu, eli pelkästään näiden varassa emme ole. Mutta nämä nyt ommellut maskit ovat hyvä lisä, mainitsee Uudenkaupungin kaupungin vanhustyön johtaja Kirsi Routi-Pitkänen .

Routi-Pitkänen korostaa myös, että maskit eivät korvaa kertakäyttöisiä kirurgisia suu- ja nenäsuojia, mutta oikein käytettynä vähentävät viruksen leviämisen riskiä hoitajalta hoidettavalle.

– Kirurgisia suu- ja nenäsuojia käytetään maltillisesti, jotta niitä riittää siinä vaiheessa, kun mahdollisia karanteenissa hoidettavia tulee. Kankaiset kasvomaskit eivät samalla tavoin suojaa käyttäjäänsä, mutta voivat suojata hoidettavia mahdollisilta tartunnoilta, hän selventää.

Keskustelu maskien käytöstä on käynyt viime päivinä mediassa kiivaana. Ohjeet ja suositukset ovat olleet osittain myös ristiriitaisia. Routi-Pitkänen kertoo, että Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjeistuksen mukaan kangasmaskeja voidaan käyttää kotihoidossa ja vanhustyön yksiköissä.

– Kangasmaskien käytössä erittäin tärkeää on tietysti se, miten maski puetaan ja riisutaan ja että kädet tulee joka vaiheessa pestyä ja desinfioitua. Käyttöön on olemassa tarkat ohjeet. Kankaiset maskit toimitetaan käytön jälkeen pesulaan ja sieltä sitten takaisin käyttöön. Sekin on omanlaisensa logistinen palapeli, Routi-Pitkänen kertoo.

Parin päivän ompelutyön tuloksena valmiita maskeja syntyi 300. Materiaalia on varattu yhteensä 1200 maskin valmistamiseen, mutta ensin on syytä testata valmiita maskeja käytännön työssä, sanoo Routi-Pitkänen.

– Lakanakangas, josta maskit on ommeltu, on aika jäykkää, joten on hyvä saada tähän väliin käyttäjäkokemuksia hoitajilta. Ja tietysti hyvä myös nähdä, miten maskit käyttäytyvät pesussa, ja kuinka paljon ne vaativat jälkikäsittelyä.

Kirsi Routi-Pitkänen on tyytyväinen siihen, kuinka ketterästi maskien tuotanto saatiin käyntiin.

– Muutamassa päivässä oli henkilökuntaa ompelemassa, 100 metriä käyttämätöntä lakanakangasta Kalannin vanhainkodin varastosta, kansalaisopiston lainaamat ompelukoneet ja Katriina Raumanin metsästämät kuminauhat, jotka kestävät 95 asteen pesua. On hyvä tietää, että saamme varmasti jatkossakin tarvittaessa ompeluporukan kasaan.

Päivi Sappinen