Kirjastojen satutunteja on koronan takia muutettu ahkerasti verkkoon soveltuviksi, niin on tehty myös Uudenkaupungin kirjastossa. Kalannin kirjaston informaatikko Mari Rintala on tehnyt kaupungin kulttuurituottaja Joni Pietiläisen kanssa jo kolme kaikenikäisille lapsille tarkoitettua draamallista tarinatuokiota ja lisää on luvassa.
– Ehdin Kalannin kirjastossa aloittaa tarinatuokiot ennen koronaa ja siellä on muun muassa selvitetty Pöröpöön tekemää hiiren sieppausta. Tarinatuokioissa herätellään tarinoita kirjojen sivuilta henkiin draaman kautta, Kalannin kirjaston informaatikkona syyskuussa aloittanut Rintala kertoo.
Nyt Uudenkaupungin kaupungin Youtube-kanavalla julkaistuissa tarinoissa kerrotaan Pikku-pikku Ukosta, Räätälistä ja hiiristä sekä Maijasta ja taikamukista. Linkit videoihin löytyvät myös kirjaston Facebook-sivulta. Yhteensä videot ovat saaneet jo yli 600 katselukertaa. Tarinoista on tullut lasten vanhemmilta positiivista palautetta.
– Kuvasimme videot Jonin kanssa teatterin lavalla, jotta saimme tarinaan sopivaa rekvisiittaa teatterin varastoista. Pikku-pikku Ukkoon tarvittavan pöytäteatterin lainasin paikallisesta päiväkodista, Rintala lisää.
Tarinat Rintala valitsi niiden sisällön kiinnostavuuden mukaan ja muokkasi niitä vielä omaan suuhunsa sopivaksi. Myös satujen iällä oli merkitystä, ettei niistä tarvitse maksaa tekijänoikeusmaksuja.
– Lisäsin tarinoihin myös lapsille sopivia hauskoja kohtia. Pelkkä kirjasta lukeminen ei sovi minulle, joten halusin tuoda satutunteihin myös draamaa, ilmeikäs Rintala kuvailee.
Kirjastot jakavat lukuvinkkejä, järjestävät teemapäivä ja pitävät tarinatuokioita. Näiden kaikkien taustalla on huoli lasten ja nuorten lukuinnon romahtamisesta. Jo esimerkiksi jotkut nelosluokkalaiset kokevat lukemisen tylsäksi ja aikaa vieväksi toiminnaksi.
– Lukemisen avulla kehittyy moni muukin taito, koska se kehittää esimerkiksi empatiakykyä, muistia ja kokonaisuuksien hahmottamista. Lukeminen on hyvä ja hieno taito, Rintala toteaa.
Rintala tuli Kalantiin Joensuun Enon kirjastosta, jossa hän piti vastavalmistuneena kirjastoalan ammattilaisena ensimmäiset satutuokionsa. Siellä hän kyseli kesken tarinan lapsilta, mihin suuntaan tarinaa tulisi viedä ja samaa on luvassa sitten, kun kirjasto saa jälleen avata ovensa Uudessakaupungissa.
– Lapset saivat vaikuttaa pohjaideaan ja tarinan kulku muuttui sitä mukaan. Jouduin improvisoimaan välillä, kun mietimme yhdessä esimerkiksi sitä, miten pikkukalat pääsisivät verkosta pois. Lapset ehdottivat esimerkiksi rapua ja sen saksia, joten totta kai tarinaan lisättiin ravut. Monelle aikuiselle ei sellainen olisi tullut mieleenkään, Rintala paljastaa.
Rintala lupaa kirjastoon päivätansseja ja muuta mukavaa
Kalannin kirjaston informaatikko Mari Rintala on kotoisin Porista, jossa hän kävi kouluja lukioikäiseksi asti. Valmistuttuaan hän lähti Turun Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan viittomakielen tulkiksi.
– Tein hetken tulkin töitä ja päätin lopulta ottaa kolmen vuoden irtioton. Tein Lontoossa huonosti palkattuja tarjoilijan töitä, asuin kahden miehen kämppiksenä ja luin paljon kirjoja. Lopulta halusin lähteä uudestaan opiskelemaan ja pääsin Turkuun lukemaan kirjastoalaa. Turussa tapasin myös mieheni Ossin, Rintala kertoo.
Pian valmistumisensa jälkeen Rintala sai Joensuun pienestä Enon kirjastosta lasten ja nuorten puolen kirjastonhoitajan työn ja edessä oli muutto.
– Joensuu oli todella ihana paikka ja sinne olisi ollut helppoa jäädä tekemään töitä vaikka loppuelämän ajaksi. Haluan kuitenkin oppia uutta ja kehittää monenlaista, joten halusin vaihtaa paikkaa. Kalannista tuli paikka auki ja oli luontevaa muuttaa takaisin länsirannikolle sukulaisten lähelle, Laitilassa miehensä ja kahden kissansa kanssa asuva Rintala lisää.
Rintala lukee tai kuuntelee äänikirjana mieluiten elämäkertoja, dekkareita ja sarjakuvia. Esimerkiksi romanttinen kirjallisuus ei maistu hänelle laisinkaan.
– Siinä informaatikon ammattitaitoa punnitaankin, kun minua pyydetään suosittelemaan kiinnostavaa romanttista kirjallisuutta, Rintala huomauttaa.
Hän on koitutunut hyvin Kalannin omatoimikirjastoon. Asiakkaat ovat mukavia ja hänellä on tilaa kokeilla ja kehittää uusia asioita.
– Olin keväälle suunnitellut vaikka mitä, mutta nyt koronan takia niitä on siirretty syksyyn. Luvassa on esimerkiksi kirjastossa järjestettävät elävän musiikin päivätanssit, mutta kyselen vielä lisää kalantilaisilta, mitä he haluaisivat, Rintala vihjaisee.