Koronan uhka on tuonut ihmiset uuden ja epävarmuutta tuottavan tilanteen eteen, jota jokainen käsittelee omalla tavallaan. Uudenkaupungin perhekeskuksen psykologi Laura Hällströmin mukaan suurin osa koronan aiheuttamista tunnereaktioista on normaaleja.
– Jokaisella on oma perusturvallisuuden kokemuksensa, jota äkillinen, ulkoapäin tuleva uhka horjuttaa. Toisaalta, jos henkilöllä on jo aiempaa mielenterveyttä kuormittavaa rasitetta, niin kriisi voi pahentaa sitä tai tuoda aikaisemman pahan olon takaisin. Myös tilanteet, joissa perheessä on jo valmiiksi ollut kuormitustekijää, niin eristyksissä oleminen voi aiheuttaa lisää haasteita esimerkiksi parisuhdekriisien muodossa, Hällström kuvailee.
Koronan uhka saa ihmiset huolestumaan omasta ja läheisen terveydentilasta. Se on täysin normaali reaktio. Hällström sanoo, ettei tunteita voi tukahduttaa, mutta niiden kanssa voi selvitä.
Hyvää mieltä voi hankkia esimerkiksi kävelemällä luonnossa, kutomalla tai puhumalla puhelimessa. Sukulaisiin, perheenjäseniin ja ystäviin kannattaa pitää kaikin luvallisin keinoin yhteyttä.
– Yksilön taloudelliset huolet voivat olla suuria, mutta myös maailman ja tulevaisuuden tasolla asiat huolestuttavat. Myös pienistä asioista on lupa olla huolissaan. Tällainen voi olla vaikkapa nuoren kokemus siitä, ettei hän pääse yökylään tai leffaan, Hällström toteaa.
Liialliseen murehtimiseen voi mieli jäädä helposti jumiin. Hällström korostaa, että ahdistus on normaali tunne ja se kertoo ihmiselle, että tilanne, jossa parhaillaan eletään, ei ole hyvä tai turvallinen ja jonkin asian on muututtava.
Omia tunteitaan kannattaa pyrkiä havainnoimaan ulkopuolelta, jolloin niitä voi oppia tunnistamaan. Usein pelkästään tunteen nimeäminen ja siitä jollekin kertominen rauhoittaa tilannetta. Hällström myös muistuttaa, että joskus toisen kanssa jutellessa löytyy tilanteeseen uusia näkökulmia, jotka auttavat kestämään tilannetta uudella tavalla.
– Tunnetta ei voi käskeä pois, mutta voimme vaikuttaa siihen teoilla ja ajatuksilla sekä rauhoittamalla tietoisesti kehoamme. Teko voi olla esimerkiksi kevätsiivousta tai kirjan lukemista. Ahdistuneena omat ajatukset alkavat helposti ylireagoida, mutta itselleen voi kehitellä rohkaisevia ajatuksia kertomalla, että minä selviän tästä. Tunteita ei voi tukahduttaa, mutta niiden kanssa voi selvitä, Hällström ohjeistaa.
Toiset suhtautuvat koronaan levottomasti ja murehtien, toinen on puolestaan välinpitämätön ja jatkaa omaa elämäänsä. Hällström sanoo, että täysi välinpitämättömyys on puolustuskeino liiallista ahdistuneisuutta vastaan. Tilanteessa, jossa taudin leviäminen riippuu siitä, miten viranomaisten ohjeita noudatetaan, täysi kieltäminen on yhteisön kannalta haitallista.
– Se, että pyrkii pitämään oman psyykkeensä kasassa kieltämällä tilanteen ja ajattelemalla, etteivät säännöt koske minua, vaarantaa ihmishenkiä. Vaikka jokaisen oma sopeutumiskeino on ymmärrettävä, niin ne eivät koronatilanteessa ole samalla viivalla, Hällström lisää.
Fakta
Apu- ja neuvontanumeroita:
Työikäisten ja lapsiperheiden palvelut: Jos taloudellinen tilanne, työllisyysasiat, asumisasiat tai arjenhallinta huolestuttaa tai jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, mielialasta tai päihteiden käytöstä. Yhteydenotot keskitetysti aikuisten vastaanotto Arvoon klo 9–15 puh. 040 663 7001. Asiointi ilman ajanvarausta arkisin klo 13–14, niille asiakkaille, jotka eivät pysty olemaan yhteydessä puhelimella.
Terveyskeskuspsykologin päivystävä puhelin 040 617 4639. Numerosta vastataan arkisin klo 8–9, muina aikoina psykologi soittaa takaisin vielä saman päivän aikana.
Mielenterveys- ja päihdeyksikön takaisinsoittojärjestelmän puhelinnumero 044 700 2333, arkisin klo 8–15.15.
Ikäihmisten neuvontapuhelin: puh. 044 351 5370, arkisin klo 9–15.
Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella puh. 112.
Poikkeustilassa rutiinit auttavat
Koronan aiheuttamiin mahdollisiin poikkeustiloihin eli esimerkiksi kotikaranteeniin, työpaikan menetykseen tai lapsen etäkoulun opettelun mukanaan tuomiin haasteisiin on hyvä valmistautua ylläpitämällä rutiineja, mutta kuitenkin niin, että arjessa säilyy joustavuutta.
– On hyvä pitää kiinni ateria- ja unirytmistä. Kun ympäristö viestii meille epämääräisyyttä, jatkuvaa muutosta ja epätietoisuutta, niin kaipaamme hallinnan tunnetta. Tunnetta voi vahvistaa hallitsemalla sitä, mikä on mahdollista. Voi esimerkiksi luoda oman rytminsä, jossa vuorottelevat ruokailu, lepo ja ulkoilu, psykologi Laura Hällström kertoo.
On paljon asioita, jotka ovat edelleen ihan samoin kuin ennen koronaa. Niidenkin tunnistaminen auttaa sopeutumaan.
– On myös hyvä miettiä, onko tällä hetkellä tärkeämpää se, että perheessä kaikki pysyvät sovussa vai se, että pidetään määrätietoisesti kiinni esimerkiksi lasten ruutuajoista, Hällström jatkaa.
Korona on järkyttänyt ihmisten turvallisuuden tunnetta ja se tuntuu monesta pelottavalta. Turvallisuus on kuitenkin tunne, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin.
– Epävarmuus on yksi ikävimpiä tunteitamme ja siedämme sitä aika huonosti. Haluamme hallita omaa elämäämme ja sitä, mitä meille tapahtuu. Epävarmuuden tunnetta voi hallita esimerkiksi rutiineilla, Hällström toteaa.
Kaupungilta saa apua ja sitä kannattaa myös pyytää
Ihminen kaipaa sosiaalisia kontakteja, joten koronasta huolimatta on hyvä yrittää pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Jos tuntuu, että kaipaa tilanteeseensa ulkopuolista apua, niin sitäkin on tarjolla.
– Kaupungilla on paljon työntekijöitä, joiden tehtävä on auttaa jaksamaan. Jos siis mielessä käy ajatus, ettei tiedä, kuinka selviää tai jaksaa, niin yhteyttä voi ottaa heti. Keskustelutukea saa niin perhekeskuksesta, mielenterveysyksiköistä kuin aikuisten vastaanotostakin, Uudenkaupungin perhekeskuksen psykologi Laura Hällström kannustaa.
Hällström lupaa, että kaikki saavat apua, vaikka koronan takia palveluiden toimintatavat eroavatkin aiemmasta etäyhteyksien takia. Apua voi soittaa ja pyytää, vaikkei vielä tarkkaan tiedäkään, mihin apua tarvitsisi.
– Suomalaiset ovat huonoja hakemaan apua. Ajatellaan, että viimeiseen asti pitäisi pärjätä omillaan ja onhan omista asioista aika vaikeaa jutellakin vieraille. Muita työkseen auttavat tietävät, ettei avun pyytäminen ole helppoa. Rohkaisemme silti avun hakemiseen. Jollekin voi nousta häpeän tunteita tai kokemus siitä, ettei pärjännyt tai osannut hoitaa asioitaan yksin, mutta kannattaa ajatella niin, että avun pyytäminen on todellista rohkeutta ja vahvuutta, Hällström kuvailee.