Hyönteiskato vaikuttaa jo konkreettisesti Suomessakin: esimerkiksi rypsin ja rapsin sadot kääntyivät 90-luvulta alkaen laskuun, ja syynä on todennäköisesti pölyttäjien puute.
Tietenkin miljardit hyönteiset ovat luonnon elintärkeä osa. Ne hoitavat lukemattomia tehtäviä linnunpoikien ruokkimisesta raatojen hävittämiseen ja luonnonkukkien pölyttämiseen.
Se mukava puoli hyönteiskadossa kuitenkin on, että melkein jokainen voi auttaa, ja pienenkin avun vaikutukset näkyvät konkreettisesti. Sikäli se on vähemmän ahdistava ongelma kuin muodottoman valtavana häämöttävä ilmastonmuutos.
Näin keväällä mielekäs tapa auttaa hyönteisiä on antaa kaikkien kukkien kukkia. Ketojen, niittyjen ja muiden kukkivien ympäristöjen väheneminen on yksi tärkeimmistä hyönteisten ahdingon syistä. Jokainen kukkanen auttaa.
Nurmikon ruoho ei hyönteisiä juuri ilahduta, mutta sen seassa sinnittelee apiloita ja voikukkia, jotka nostavat kukkansa pölyttäjien iloksi, jos ruohonleikkuria ei päristellä niiden yli vähän väliä. Jätä ruoho välillä leikkaamatta, ja luonto kiittää.
Kukkasia voi myös varta vasten istuttaa. Pölyttäjille mieluiset kasvit ovat usein myös ihmisten mieleen, joko kauniita, hyödyllisiä tai sekä että.
Krookukset, kevättähdet, lumikellot ja kaikenlaiset pajut tarjoavat hyönteisille kevään ensimmäisiä aterioita, ja sellaisen löytäminen on monesti elämän ja kuoleman kysymys.
Kesällä hyönteisiä tulvillaan ovat esimerkiksi laventelin, ajuruohon (eli timjamin) ja vadelman kukat. Syksymmällä maistuvat auringonkukka ja syysasteri.
Jos pihaa ei ole, ötökät löytävät kyllä ruokailemaan parvekkeellekin. Viime vuosina on yleistynyt myös tapa sissi-istuttaa kukkia joutomaille ja tienpientareille. Silloin täytyy olla erityisen tarkkana, että istuttaa mieluusti Suomessa luonnostaankin esiintyviä kasveja eikä tule levittäneeksi hankalia vieraslajeja, kuten lupiineja ja jättipalsamia.
Maija Karala