Näin lauloi tuolloin vielä melko tuntematon Irina kirkkaalla äänellä vuosituhannen alkupuolella hyväntekeväisyyslevyllä. Väliin uutistenlukija Arvi Lind kertoi, että ihmiskunnan historian ensimmäinen sodaton aikakausi on alkanut, perheväkivalta on loppunut Suomessa, työttömyys poistuu ja saasteet vähenevät.
Kappale oli melko rasittava renkutus ja sanomakin oli turhan naiivi. Toki se oli varmasti tarkoituskin.
Viimeisen kuukauden aikana hyviä uutisia on saanut etsiä. Aina kun joku asiantuntija on luvannut koronaepidemian hiipuvan tai talouden lopulta nousevan, on kolme muuta eksperttiä kiirehtinyt ampumaan väitteet alas.
Norjalaiset Johan Galtung ja Mari Holmboe Ruge kehittivät jo vuonna 1965 uutiskriteerit, jotka määrittävät sen, julkaistaanko uutinen vai ei. Mikäli juttu on esimerkiksi koskettava, yllätyksellinen ja kulttuurisesti merkittävä, pääsee aihe varmemmin läpi. Vielä parempi mikäli uutinen kertoo tunnetusta henkilöstä.
Ehkä kaikkein tärkein uutiskriteeri on kuitenkin negatiivisuus, vaikka ihmiset yleensä vakuuttelevat, että haluavat lukea positiivisia uutisia. Asian voi tarkistaa esimerkiksi tarkkailemalla iltapäivälehtien luetuimpien artikkelien listaa.
Rikokset ja onnettomuudet nousevat tavallisena päivänä aina listoille. Korona-aikana kuolema, synkät ennusteet ja päättäjien ”väärät päätökset” kiinnostavat kansaa.
Galtungin ja Rugen 15 kohdan listalta toki löytyy myös positiivisuus. Kun jatkuvasti vain odotetaan negatiivisten koronauutisten toistuvan, voi positiivinen, yllättävä uutinen ollakin yhtäkkiä kaikkein tärkeintä.
Suomalaisia kiinnostavat tietysti eniten paikalliset asiat. Kärjistäen seitsemän koronaviruspotilasta Laitilassa on paljon tärkeämpi seikka kuin tuhat kuollutta New Yorkissa, saati sitten Afrikassa.
Jossain vaiheessa negatiiviset uutiset alkavat kuitenkin lannistaa. Suomi on ollut käytännössä kiinni noin kuukauden ja keväisen lämmön hiipiessä toivokin nousee.
Jo ennen pääsiäistä kerrottiin, että Suomen koronaepidemia voisi olla ohi toukokuun alkuun mennessä. Liiallisen toiveikkuuden pelossa muistutettiin kuitenkin hätiköityjen päätösten vaaroista, taudin uudesta aallosta ja talouden joka tapauksessa synkistä arvioista. Tällä viikolla on väläytelty, että rajoitukset voivat jatkua vielä pari vuotta.
Näyttää kuitenkin siltä, että kun negatiiviset uutiset vyöryvät jatkuvasti päälle, nostavat muut kriteerit arvoaan. Kun on kuukauden verran lukenut pelkkää synkistelyä, alkaa Juha Miedon mämmin syöntikin kiinnostaa.
Ja voisiko jopa olla, että se yksi positiivinen ennuste on sittenkin todenmukaisempi kuin ne kolme synkkää?
Suomalainen pessimisti sanoo ei, sulkee verhot ja katsoo televisiosta, kun Matti Rönkä kertoo päivän synkät uutiset.
Risto-Matti Kärki
tuottaja