Uudessa suomalaistutkimuksessa selvitettiin, mitä se tarkoittaa luonnonsuojelualueiden kannalta. Suojelualueet on perustettu säilyttämään tietynlaista luontotyyppiä – sanotaan vaikka tammilehtoa, vanhaa kuusimetsää tai lettosuota. Etenkin täällä eteläisessä Suomessa ne ovat usein erillisiä sirpaleita, joita erottavat toisistaan talousmetsät, pellot, tiet ja kaupungit.
Tutkimuksessa laskettiin, kuinka paljon keskitalven lämpötila, kasvukauden lämpösumma ja kosteusolot muuttuvat suomalaisilla suojelualueilla vuosisadan loppuun mennessä. Nämä kolme mittaria ovat oleellisia sille, millaisia eläimiä ja kasveja suojelualueilla viihtyy.
Tulokset olivat hätkähdyttäviä etenkin Lounais-Suomessa, missä maasto on alavaa ja suojelualueet pieniä. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti koillista jopa kilometrejä vuodessa.
Kasveilla, sienillä ja eläimillä olisi kiire pysyä perässä vaikka ne eivät olisikaan pienten suojelualueiden vankeina.
Erityisesti tutkijat ovat huolissaan soista. Lämpeneminen lisää veden haihtumista, eivätkä kahden edellisen kesän kaltaiset pitkät kuivuusjaksot auta asiaa. Soiden sammalten, perhosten ja kämmeköiden pitäisi nopeasti päästä pohjoisemmas.
Toisaalta lämpenevät seudut sopivat uusille, etelästä tuleville lajeille – kunhan ne vain pääsevät Itämeren takaa tänne.
Suuret, monenlaisia ympäristöjä ja korkeuseroja sisältävät suojelualueet ovat tässä suhteessa parempia.
Niiden sisältä löytyy erilaisia pienilmastoja, joiden ansiosta ne pysyvät pitkään useammalle lajille sopivina.
Tällaisia ovat monet Lapin suojelualueet. ToisaaltaMetsä-Lapissasijaitseva kovimpien talvipakkasten aluekertakaikkiaanhäviää.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Ilmastonmuutoksen hillintä on tietenkin ratkaisevaa, mutta Suomen luontoa voidaan myös auttaa sietämään muutoksia paremmin. Suojelualueiden koon kasvattaminen auttaa, etenkin niin, että ne kytkeytyvät reunoiltaan toisiinsa ja lajien on mahdollista liikkua ilmaston mukana.
Samoin auttaisivathellemmätmetsänhoitomenetelmät, kuten jatkuva kasvatus, joiden ansiosta myös suojelualueiden ulkopuolinen maailma sopii useamman eläimen ja kasvin kodiksi.
Maija Karala