Työvoimaviranomaisilla on tällä hetkellä kädet täynnä töitä. Yritykset lomauttavat työntekijöitään koronakriisin ajaksi ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että TE-toimistoissa on siirretty muun muassa työnantajapuolen virkailijoita työnhakijapuolelle lomautusilmoitusten käsittelyjä hoitamaan.
– Koko Varsinais-Suomen TE-toimistossa on tällä hetkellä ruuhkaa. Vakka-Suomen alueella on lomautettu yli 2000 henkilöä, joista yli 1400 on Uudessakaupungissa. Suurin osa lomautetuista on Valmet Automotiven työntekijöitä, Varsinais-Suomen TE-toimiston Uudenkaupungin toimipaikan työnantajapalveluiden asiantuntija Pirkko Mäkelä kertoo.
Vakka-Suomessa on 77 henkeä, jotka tekevät yt-neuvotteluiden jälkeen poikkeuksellisesti lyhennettyä työviikkoa. Näistä 43 on Uudestakaupungista.
– Jotkut yritykset halusivat välttää kokonaan lomauttamista, joten aluksi yritetään osa-aikaistamisia. Tilanne elää päivittäin ja uusia lomautuksia tulee jatkuvasti, Mäkelä kuvailee.
Toistaiseksi Vakka-Suomessa tai Uudessakaupungissa ei ole vielä näkynyt irtisanomisia. Jos koronatilanne jatkuu yhä, niin Mäkelän mukaan niitäkin saattaa tulla.
– Aluksi yritykset lomauttavat korkeintaan 90 päiväksi, sen jälkeen on käytävä uudet yt-neuvottelut, mikäli tilanne ei ole parantunut. Myös osa yrittäjistä on jo ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, Mäkelä lisää.
Uudessakaupungissa on tällä hetkellä runsaat 60 avointa työpaikkaa. Autotehdas hakee muun muassa tiiminvetäjää, projekti-insinööriä ja tuotantopäällikköä. Kaupunki hakee esimerkiksi puheterapeuttia, liikunnan opettajaa, luokanopettajaa, kartoittajaa ja kotihoitajaa. Myös esimerkiksi rakennustyöntekijän, siivoojan, kaivinkonekuskin, tietotekniikan asiantuntijan, asiakasneuvojan ja myyntiedustajan paikkoja on avoinna.
– Vakituisia työpaikkoja on normaalia vähemmän auki sekä meillä että valtakunnallisesti. Avointen työpaikkojen määrä on ainakin puolittunut koronan takia. Kaupungissahan oli hyvä työllisyystilanne vielä maaliskuussa, Mäkelä toteaa.
Osa yrityksistä on keskeyttänyt esimerkiksi kesätyöntekijöiden rekrytoinnin kokonaan. Myös Uudenkaupungin kaupunki on tehnyt ratkaisun, ettei se työllistä nuoria tulevana kesänä lainkaan omassa organisaatiossaan.
– Esimerkiksi Yaralta ilmoitettiin, että kesätyöt toteutuvat suunnitellulla tavalla. Sinne on valittu noin 30 kesätyöntekijää. Samoin Uudenkaupungin seurakunnan kesätyöt toteutuvat ja he palkkaavat 20 työntekijää hautausmaalle ja kirkko-oppaiksi, Mäkelä kertoo.
Autotehtaan 2–4 viikon lomautukset päättyvät 4. toukokuuta. Ennen lomautuksia siellä oli avoinna esimerkiksi 40 tutustu työelämään -työpaikkaa.
– Ne on tarkoitettu 15–17-vuotiaille nuorille. Tutustumisjakson pituus on kaksi viikkoa. Myös kunnossapitoon haettiin kuutta kesätyöntekijää. Meille ei ole ilmoitettu, etteivätkö nämä toteutuisi, Mäkelä muotoilee.
Kesätyöpaikkoja Uudessakaupungissa on avoinna myös esimerkiksi varhaisjakajalle, vastaanottovirkailijalle, kokille, tarjoilijalle, myyjälle sekä keittiöapulaiselle.
– Osa sellaisista yrityksistä, jotka normaalisti olisivat jo tähän mennessä ilmoittaneet kesätyöpaikoista, eivät ole avanneet hakujaan ollenkaan. Tietyt isommat yritykset hakevat heti alkuvuodesta kesätyöntekijöitä, mutta hakuja avautuu myös pitkin kevättä. Nyt ei ole auennut lisähakuja vielä laisinkaan, Mäkelä sanoo.
Fakta
Ministeriö järjestää 1500 työntekijää Suomeen
Suomeen tuodaan mahdollisesti jo tällä viikolla yli tuhat ulkomaalaista kausityöntekijää maatiloille.
Viljelijät olivat toivoneet ministeriöltä vähintään 4000 työntekijää.
Vuosittain Suomen viljelyksillä ja maatiloilla työskentelee noin 16 000 ulkomaalaista kausityöntekijää.
Eniten heitä tulee Itä-Euroopasta, kuten Ukrainasta ja Venäjältä.
Ministeriö ei päätä työntekijöiden maahantulosta, mutta se toimittaa Rajavartiostolle ja Maahanmuuttovirasto Migrille listan 1500 kriittisimmästä ulkomaalaisesta maatiloille tulevasta työntekijästä.
Ulkomaalaiset työntekijät joutuvat Suomeen tultuaan 2 viikon karanteeniin, josta vastaa heidän työnantajansa.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK koordinoi esimerkiksi ukrainalaisten työntekijöiden charter-lennot Suomeen.
Lentojen kustannukset ovat työntekijöiden tai heidän palkkansa maksavien yrittäjien vastuulla.
Lähde: Helsingin Sanomat, Maa- ja metsätalousministeriö
Työvoimaviranomaiset ja MTK ratkovat yhdessä kausityöntekijäpulaa
Työvoimaviranomaiset ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK:n) paikallistahot ovat tehneet yhteistyötä maatalouden kausityöntekijäpulan selättämiseksi. Kausityöntekijöitä ei saada tänä vuonna ulkomailta siinä mittakaavassa kuin pitäisi ja koko Suomeen onkin tulossa vain 1500 ulkomaalaista kausityöntekijää.
– Se määrä ei riitä mihinkään, mutta kausityöntekijät on jaettu Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä ympäri Suomen. Jakokriteereinä on ollut huoltovarmuus, tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistaminen, työntekijöiden työkokemus ja heidän lupatilanteensa. Ulkomailta tuleville työntekijöille on pakollinen kahden viikon karanteeni, Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-asiantuntija Tuula Matikainen kertoo.
Suomeen olisi tarvittu kiireellisesti vähintään kolmisen tuhatta kausityöntekijää ulkomailta, mutta nyt maatalouden töihin houkutellaan suomalaisia.
– Työvoimaviranomaiset, Pro Agria, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä paikallisten maataloustuottajien edustajien kanssa teimme kyselyn todellisesta työvoimantarpeesta. Lähetimme kyselyn useille tuhansille Varsinais-Suomen viljelijöille. Kyselyyn vastasi 147 yritystä, Matikainen kuvailee.
– Vastanneista 30 prosenttia kertoi, ettei työvoimaa tarvita, mutta 70 prosenttia kertoi työvoiman tarpeesta, Matikainen jatkaa.
Eilen perjantaina TE-toimisto lähetti yli 30 000 henkilölle tietoa maatalouden työpaikoista. Myös kouluihin on levitetty tietoa kausityöpaikoista Wilma-viestien sekä opinto-ohjaajien kautta. Myös esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöille on viety viestiä sekä vastaanottokeskuksien kanssa on tarkoitus aloittaa yhteistyö. Työpaikkoja markkinoidaan myös erilaisin some-kampanjoin.
TE-palveluiden omien verkkosivustojen lisäksi maatalouden kausityöpaikkoja voi tarkastella töitäsuomesta.fi-sivustolta sekä kausityötä.fi-palvelusta.
– Tavoite olisi, että työnantajat ilmoittaisivat mahdollisimman paljonpaikkojaan näille sivustoille. Osa on jo löytänyt työntekijöitä ja osa vasta käynnistelee hakujaan, Matikainen kertoo.
Suurin tarve työntekijöille olisi heinäkuuksi, jolloin pelkästään Varsinais-Suomeen tarvittaisiin lähes nelisen tuhatta kausityöntekijää, mutta myös kesä- ja elokuuksi tarvitaan väkeä.
– Tilat aloittavat istutuksilla ja jatkavat esimerkiksi marjanpoiminnalla ja kurkkujen noukkimisella. Yhdelle maatilalle voi siis päästä useammaksi kuukaudeksi töihin tai työpaikkaansa voi vaihdella, Matikainen toteaa.
