Kaupungissa pohditaan väljempien opetustilojen riittävyyttä

0
Etäopetus päättyy ja oppilaat palaavat takaisin kouluihinsa 14. toukokuuta.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet on purettu ja kouluissa siirrytään lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen. Opetushallitukselta tulee lähiaikoina kunnille tarkennetut ohjeet siitä, mitä hallituksen ennen vappua tekemä päätös käytännössä tarkoittaa. Uudessakaupungissa ohjeita käydään läpi ja pohditaan sitä, kuinka niitä voi soveltaa kaupungin olosuhteisiin.

– Suunnittelutyötä helpottaisi kovasti se, jos tietäisimme, kuinka paljon oppilaita oikeasti tulee kouluun. Koronarajoitusten takia perus- ja esiopetuksen 1600 oppilaasta lähiopetuksessa kävi alle prosentti. Toukokuun puolivälin jälkeen emme voi enää järjestää etäopetusta, mutta emme myöskään voi estää huoltajia hakemasta oppilaille poissaololupia rehtorilta, Uudenkaupungin kaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola kertoo.

Hallituksen mukaan koulujen avaaminen on turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle. Tärkeintä on järjestää opetustilat normaalia väljemmin. Välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Henkilöstö toimii vain yhden lapsiryhmän kanssa. Opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan.

– Alakoulun puolella määräykset on helpompi toteuttaa, mutta mitä tarkoittaa opetuksen porrastaminen ja yhden aikuisen kanssa oleminen yläkoulun puolella. Siellä luokka on kiertänyt opettajalta toiselle päivän aikana. Myös koulupäivien pituus on mietittävä järjestelyiden ja koulukyytien kannalta, Kitola lisää.

Pienissä luokissa on helpompi järjestää luokkaruokailu, mutta se, miten ruokailu järjestetään ilman ruokasalia isoissa kouluissa, on vielä epäselvää.

– Yhtenäiskoulun toimintaa voidaan laajentaa lukion tiloihin, mutta esimerkiksi Kalannin koulussa tilat eivät yksinkertaisesti riitä väljentämiseen. Kun ryhmiä jaetaan pienemmiksi, on myös pohdittava, mistä opettajia riittää, koska osa opettajistakin kuuluu riskiryhmiin, Kitola toteaa.

Pääosa oppilaiden arvioinneista on esimerkiksi yläkoulussa annettu 15.5. mennessä. Sen jälkeisen ajan luokat ovat keskittyneet lähinnä yhteisölliseen toimintaan, esimerkiksi pelanneet ulkopelejä, käyneet konserteissa ja luokkaretkillä.

– Nyt emme tiedä, mitä yhteisöllistä toimintaa on luvallista järjestää. Viestit ylimmältä taholta ovat olleet vähän epäloogisia. Kerrotaan, että on turvallista palata kouluun, mutta samalla on isot turvatoimet, joita koulujen tiloissa ei aina ole mahdollista toteuttaa, Kitola huomauttaa.

Valtionhallinto teki päätöksen kouluihin palaamisesta sekä terveydellisillä että sosiaalisilla perusteilla. Päätöksillä suojataan niitä lapsia, joilla ei ole kotona turvallista.

– Olemme korona-aikana kontaktoineet perheitä monella tavalla ja yksikään lapsi ei ole ollut hukassa, mutta emme välttämättä näe, miten suuria ongelmia perheissä on, Kitola summaa.