Enpä ole ennen törmännyt näin – jännittävään – tulkintaan kunnallisesta demokratiasta. Sen mukaan kuntalainen saa kyllä neljän vuoden välein äänestää, mutta väliajalla valittu edustaja voisi toimia despoottina heistä piittaamatta. Luulin ihan, että päättäjät uusintavat koko ajan oikeutustaan edustaa kuntalaisia vuorovaikutuksessa heihin. Puhutaan luottamushenkilöistä – sen jo pitäisi kertoa, että välien kuuluu olla luottamuksellisia. Koko vaalikauden.
En vedä näitä ajatuksiani ihan hatusta. Ylen aluetoimittajana vastasin kymmenen vuotta Rauman talousalueen uutisoinnista. Luin korkeita pinoja eri lautakuntien listoja, istuin kuntainfoissa, tein kuntauutisia.
Tästä pääsenkin toimittajana läheiseen aiheeseen eli kunnalliseen viestintään. Jossain vaiheessa olisi hyvä tehdä oikein syväanalyysi siitä, missä vaiheessa SiHy-viestinnässä mentiin metsään. Miksi siitä ei tullut kaikkien kaupunkilaisten oma hanke? Miksi mielipide- ja tekstaripalstoilla on kuulunut niin kova räksytys? Miksi koirat haukkuvat?
Kuntalaiset pitäisi saada mukaan keskusteluun mahdollisimman varhain. Valitettavasti omaa arkeaan elävät ihmiset eivät SiHyn kaltaisen megahankkeen alkuvaiheissa innostu tulemaan infoihin kertomaan näkemyksiään. Kun koko homma ei vielä oikein hahmotu.
Luottamushenkilöillä onkin valtava vastuu sanoittaa se, miksi karavaani kulkee niin kuin kulkee. Vuoropuhelua pitäisi pitää yllä aina vain uudestaan ja uudestaan – silloinkin kun ei enää jaksaisi.
Kuntaviestintä on kestävyyslaji. Se pitää tehdä oikein ja oikeaan aikaan, ettei käy niin, että varsinainen mekkala nousee, kun kaikki suunnitelmat on jo valmiina ja niiden muuttaminen vaikeaa.
Uudenkaupungin valtuusto on päättänyt jatkaa kaupungin historian suurimman investointihankkeen eteenpäin viemistä ja valitsi sen toteuttajaksi SRV Rakennus Oy:n. Tämäkin tietty suljettujen ovien takana. Koko hankkeen todellinen kokoluokka selviää meille pimennossa pidetyille kaupunkilaisille vasta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Siihenkin olisi hyvä saada selitys, miksi valtuusto ei poikkeusoloissa ottanut päätöksenteossa jatkoaikaa syksyyn.
Olen koko ajan puhunut luottamushenkilöistä. Oma lusikkansa SiHy-keitossa on myös virkamiehillä. Mikä rooli heillä on lopputulokseen? Kuka se sanoikaan, että virkamies nauraa viimeisen naurun. Valtuutetun pesti kun on katkolla neljän vuoden välein. Ja usein se päättyy omien koirien puraisuun.
Virpi Adamsson
VTM, toimittaja