ProAgrian puutarha- ja erikoiskasvituotannon asiantuntijana Länsi-Suomen alueella työskentelevä kalantilainen Michaela Kontu otti tyytyväisyydellä vastaan Suomen hallituksen tuoreen päätöksen, jonka mukaan maahan olisi mahdollista saada lisää ulkomaisia kausityötekijöitä.
Toukokuun 6. päivä tehdyssä linjauksessa sanotaan, että EU-kansalaisten maahantulo sallitaan 14.5. lähtien, minkä lisäksi unionin ulkopuolelta voitaisiin ottaa 3 000 työntekijää lisää.
– Yksi iso asia on Ukrainan linjaus rajojensa hölläämisestä. Meille ehti tulla sieltä vain noin 200 kausityöntekijää ennen kuin maa pisti rajat kiinni, Kontu selvittää.
Michaela Kontu painottaa, että viljelijät haluaisivat palkata suomalaisia työntekijöitä, mutta käytännössä kysymys on paljon monimuotoisemmasta asiasta, mitä luullaan.
– Perehdytys erikoistöihin vie aina oman aikansa ja työt ovat toisaalta myös aika fyysisiä ja kuluttavia. Esimerkiksi poimintavalmis kaalinkerä voi painaa useampiakin kiloja ja kun kaikki tehdään käsityönä, voivat tekijät olla vähissä.
– Siitäkin olisi iso apu, jos ulkomailta saataisiin edes työnjohto, jolle vaativien erikoistöiden pyörittäminen on ennalta tuttua. Näin perehdytys ei jäisi pelkästään yrittäjien vastuulle, Kontu miettii.
Kotimaisia työntekijöitä puutarha- ja erikoiskasvituotantoon on löytynyt Kontun mukaan muun muassa töitäsuomesta.fi -palvelun kautta.
– Suomesta tulevaa työvoiman palkkaamista helpottamaan on valmisteltu myös määräaikaisia säädöksiä, jotka mahdollistavat esimerkiksi työttömyysturvan suojaerän korottamisen ja helpottavat laajennetun liikkuvuusavustuksen käyttömahdollisuuksia, linjaa Kontu.
Parhaillaan tiloilla ovat meneillään istutus- ja kylvötyöt. Etätöitä kotona Kalannin Santtiolla tekevä Michaela Kontu kertoo viljelijöiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että työt saataneen käytännössä tehtyä.
– Työvoimapula on vaivannut, mikä on pistänyt yrittäjät tekemään normaalia pidempää päivää. Seuraava kriittinen piste onkin sitten sadonkorjuuaika, josta itse kullakin on vielä paljon epätietoisuutta. Sitäkin on selvitetty, voisiko viljelyalaa kenties pienentää, mutta jos taimet on tilattu ennakkoon, ei sekään ole mahdollista.
– Marjoja esimerkiksi ei voi jättää poimimatta, sillä siitä seuraisi niin tauti- kuin tuholaispaineitakin seuraaville vuosille, Kontu tietää.
Yksi niistä asioista, jotka ovat olleet vallitsevan tilanteen takia tapetilla on pandemian vaikutus tuotteiden hintatasoon syksyllä.
– Työntekijämäärän lisääminen ja mahdollisesti tuote-erien väheneminen saattaa vaikuttaa hintojen nousuun. Lisäksi on olemassa pelko siitä, että ihmiset eivät enää uskaltaisi käydä tilapuodeissa ja -myymälöissä, Michaela Kontu miettii.
Asko Tanhuanpää
Tiloilla vaarana myös tuplamiehitys
MTK Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt on Michaela Kontun kanssa yhtä mieltä siitä, että hallituksen päätös avata ovia ulkomaalaisille kausityöntekijöille on iso helpotus viljelijöille. Samaan hengenvetoon Löfstedt kuitenkin muistuttaa, että normaalisti maahan tulee jopa 16 000 kausityöntekijää vuosittain.
– Seuraavassa vaiheessa on ratkaistava, mihin esimerkiksi ukrainalaiset menevät. Osalla heistä on tietysti jo valmis työsopimus, josta on myös pidettävä kiinni.
– Jo hyvissä ajoin tehdyt sopimukset ovat yksi este tai ainakin päätöksenteon hidaste sille, ettei tiloille ole uskallettu palkata suomalaista työvoimaa. Pahimmillaan se voisi johtaa tuplamiehitykseen, jonka maksaja olisi ensikädessä viljelijä ja välillisesti tietysti kuluttaja, Löfstedt tietää.
Terhi Löfstedt painottaa, että koronapandemiasta johtuva tilanne tuli täytenä yllätyksenä kaikille, eikä niin sanottua suunnitelma B:tä ollut olemassa. Hänen mukaansa siihenkin kiinnitetään varmasti jatkossa entistä paremmin huomiota.
– Nyt toivotaan, että maahan saataisiin enemmän työntekijöitä vielä ennen kuin korjuutyöt alkavat. Niistä ei nyt odotettavissa olevilla määrillä vielä välttämättä selvitä, hän näkee.