Ilmasto on ollut yksi korona-ajan harvoista hyötyjistä. Liikenne on vähentynyt maalla, merellä ja yläilmoissa, ja päästöjä on syntynyt vähemmän.
Vaikka korona toi keskusteluun uuden kriisin aiheen, ilmastonmuutos etenee. Onneksi myös ilmaston hyväksi tehtävä työ. Osa valinnoista ja investoinneista on pakon eli lakien ja sääntöjen sanelemaa, mutta myös yleinen tahtotila ilmastotavoitteiden toteutumiseen on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa.
Autoteollisuus ei ole ympäristöasioissa profiloitunut ympäristötekojen kärkijoukkoihin, mutta ajat muuttuvat. Päästöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota niin autojen rakenteessa kuin valmistamisessakin.
Valmet Automotive tiedotti viime viikolla, että Uudenkaupungin autotehtaalla on tavoitteena saavuttaa hiilineutraalius ensi vuoden loppuun mennessä. Se on kova, mutta hyvä tavoite.
Iso askel tavoitteen toteutumiseen otettiin tammikuussa, kun tehtaalla alettiin käyttää fossiilivapaasti vesivoimalla tuotettua sähköä. Valmet Automotiven mukaan se puolitti hiilidioksidipäästöt.
Yhtiö aikoo profiloitua alallaan kestävän kehityksen lippulaivaksi. Se merkitsee ilmastonäkökohtien ottamista huomioon kaikessa toiminnassa tuotannosta logistiikkaan.
Ympäristön suojelun ja arvojen lisäksi takana on ajatus siitä, että hiilineutraalius on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kilpailuvaltti. Ihmiset miettivät ostoksilla – olipa kysymyksessä sitten auto, asunto, elintarvike tai tavara – paitsi tuotetta myös sen valmistusketjua.
Uusikaupunki kuuluu Kohti hiilineutraaleja kuntia (Hinku) -kaupunkien verkostoon, joka on sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Toukokuussa julkistetun selvityksen mukaan verkostoon liittyminen on alentanut kuntien ilmastopäästöjä.
Tärkeimpiä tekoja ovat olleet energiantuotantoon, rakennusten energiatehokkuuteen, liikenteeseen ja aurinkosähkön lisäämiseen liittyviä toimet. Suomen suurimman tehtaan toimet nostavat Uudenkaupungin uudelle tasolle Hinku-kuntien joukossa.