Turun yliopistossa ensi syksynä käynnistyvään kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörien koulutusohjelmaan on ollut suorastaan hakijaryntäys. Mukana on uudessa tiedekunnassa myös vakkasuomalaista näkökulmaa, koska lämpötieteidenlahjoitusprofessuuri on kustannettu paikallisin varoin.
– Turun yliopiston tekniikan alan hakijoista kaksi kolmasosaa oli Lounais-Suomen alueelta. Se kertoo, että alueella on ollut paljon tekniikan alan yliopistotutkinnon hakijapainetta, joka olisi ilman uutta tutkintoalaa hakeutunut muualle Suomeen, Turun yliopiston tekniikan laajennuksesta vastaava vararehtori Mika Hannula kertoo.
Turun yliopiston uuden teknillisen tiedekunnan tekniikan koulutusalat ovat bio-, kone-, materiaalitekniikka sekä tieto- ja viestintätekniikka.
– Kone- ja materiaalitekniikkaan suunniteltiin aluksi molempiin 50:tä opiskelijaa, mutta saimme erityisesti konetekniikkaan niin hyviä hakijoita, että saatamme kasvattaa lennossa sisäänottomääriä. Suomen hallitushan halusi, että yliopistot ottavat aiempaa enemmän opiskelijoita sisälle, Hannula kertoo.
Hannula pitää suurta hakijamäärää ehdottoman positiivisena asiana.
– Varsinais-Suomen lukioissa on pitkän matematiikan opiskelijoita toiseksi eniten koko Suomessa. Vain Uusimaa on meitä edellä. Turun yliopiston teknillisen koulutuksen alimmat pisterajat olivat varsin korkeat ja hakijoita oli keskimäärin kuusi yhtä opiskelijapaikkaa kohden, Hannula lisää.
Parhaillaan tiedekuntaan haetaan myös seitsemää uutta tekniikan professoria. Tehtäviin tuli hakemuksia yli 300.
– Hakijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Professuurit täytetään tieteellisen näytön perusteella, mutta opetusprofiilin ja -portfolion arvo on noussut vuosien varrella. Arvostamme professoreilta myös näyttöä yritysyhteistyöstä, Hannula kertoo.
Vakkasuomalaisten rahoittama lahjoitusprofessuuri on syksystä alkaen seuraavaksi viideksi vuodeksi, mutta luonnollisesti yliopisto on sitoutunut tekniikan alan koulutukseen myös tämän jälkeen.
Hannulan mukaan diplomi-insinöörikoulutuksen laajennus on Turun yliopistolle tarkoin harkittu strateginen päätös. Ensimmäiset diplomi-insinöörit voivat valmistua jo kahden vuoden päästä.
– Haemme opiskelijaksi myös jo kandivaiheen suorittaneita diplomi-insinööriopiskelijoita sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneita insinöörejä. Insinööritutkinnon päälle tuleva diplomi-insinöörivaihehan kestää kaksi vuotta, joten uutta tekniikan työvoimaa alueelle on luvassa jo parin vuoden päästä, Hannula lupaa.
Fakta: Lahjoitusprofessuuri Vakka-Suomesta
Yhden viiden vuoden lahjoitusprofessuurin kustannus on 600 000 euroa.
Vuotta kohden kustannuksia on siis 120 000 euroa.
Kustannuksiin osallistuivat vuosittain Uusikaupunki 15 000 eurolla, Laitila 5 000 eurolla, Kustavi 1 000 eurolla.
Uudenkaupungin kauppakamariosasto sitoutuu professuuriin vajaalla 60 000 eurolla vuodessa.
Paikallisista tahoista mukana eri kokoisilla lahjoituksilla ovat myös Lounaisrannikon Osuuspankin säätiö, Vahterus Oy, Vakka-Suomen Voima Oy/VSV Konserni, Pilkington Automotive Finland Oy, Säästöpankki Kalanti–Pyhäranta, Yara Suomi Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy, Finn Lamex Safety Glass Oy, PLC Uutechnic Group Oyj sekä Dewaco Oy.
Lähde: Uudenkaupungin kauppakamariosasto
Oma lahjoitusprofessuuri on paikallisesti suuri ponnistus
Uusikaupunki, Laitila, Kustavi, Uudenkaupungin kauppakamariosasto sekä useat vakkasuomalaiset yritykset ovat osallistuneet teknillisen yliopiston lämpötieteiden lahjoitusprofessuurin hankintaan. Kyseessä on yliopiston yhdeksäs tekniikan uusien koulutusten lahjoitusprofessuuri.
– Lämmönsiirtoalan vahvaa tutkimusta ei Suomessa juurikaan ole, mutta se on kehittyvänä alueena hyvin tärkeä. Se liittyy perinteisiin lämmönsiirtimiin, mutta myös puhelinten ja sähköautojen akkutekniikkaan ja sitä kautta turvallisuuteen, Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula kuvailee.
Turun yliopisto aikoo jatkossa satsata teknillisen tiedekunnan yritysyhteistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen elinkeinoelämän kanssa.
– Lounaisrannikon osaajavajeen selättäminen on meille tärkeä tehtävä. Rakennamme uudet koulutukset niin, että yritykset voivat olla alusta alkaen mukana ja opiskelijat tekemisissä yritysten kanssa, Hannula lisää.
Yksi professuurin lahjoittajista on kalantilainen Vahterus Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Mauri Kontun mukaan ympäristön turvaaminen tuleville sukupolville on yksi tärkeimmistä teemoista sekä elinkeinoelämässä että ihmisten maailmankuvassa.
– Hiilineutraalisuus ja ilmaston lämpenemisen estäminen ovat tässä avainasemassa. Lämpötieteiden opetus tuo alueellemme hienoa uutta osaamista ja kehityspotentiaalia. Kiitän meidän kaikkien lahjottajien puolesta Turun yliopistoa, että saamme olla mukana tässä uudessa koulutusprojektissa seutumme, maakuntamme ja koko Suomen menestykseksi, Kontu toteaa.
Oman lahjoitusprofessuurin saaminen on paikallisesti suuri ponnistus, jolla tuetaan alueen elinvoimaisuutta.
– Yritysten mukaan saaminen ei ollut itsestään selvää, koska yliopistolle annetulle rahalliselle tuelle ei voi suoraan laskea tuotto-odotusta. Yritykset lähtivät kuitenkin hienosti mukaan, Uudenkaupungin kauppakamariosaston puheenjohtaja Marita Frimodig toteaa.
Frimodig korostaa, kuinka tärkeää on, että paikalliset nuoret ja esimerkiksi ensi kevään ylioppilaat näkisivät Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan kiinnostavana vaihtoehtona.
– Opiskeluiden jälkeen olisi tärkeää saada heidät asumaan ja työskentelemään alueelle. Varsinais-Suomi on vahvaa teollisen tekniikan aluetta, joka tarvitsee omia osaajia, Frimodig lisää.
Mukana lahjoitusprofessuurin hankkimisessa on isoja paikallisia työllistäjiä. Uudenkaupungin kauppakamariosaston osastoasiamies Raimo Rantasen mukaan lahjoittavat tahot kantavat vastuuta alueen elinvoimaisuudesta ja yritysten tulevaisuuden työvoimansaannista.
– Yritykset teettävät jatkossa diplomi-insinööriopiskelijoilla esimerkiksi kesä- ja tutkimustöitä sekä tarjoavat harjoituspaikkoja. Sitä kautta nuoria sitoutetaan yrityksiin ja tuleviin vakituisiin työpaikkoihin, Rantanen huomauttaa.
Paikallinen kauppakamari lupaa järjestää tulevaisuudessa kohtaamisalustoja, joissa yliopisto, yritykset ja oppilaat voivat kohdata ja päästä keskustelun alkuun.
