Hoitotyön sankarit

0

Luo sairaan käy sisar hento, hellä, valkoinen, runoiltiin joskus sairaanhoitajista. Samaa voisi sanoa edelleenkin muuttuneessa maailmassa. Työn luonne ei ole kadonnut mihinkään.

Alan palkkatason tietäen vaaditaan myös kutsumusta. Ammatinvalintakysymys, totesi kirjoittajallekin eräs nuori ja hentoisen näköinen hoitaja lykätessään kirjoittajaa pitkin Tyksin loputtoman tuntuisia käytäviä. Kilometrejä näissä työntöhommissa päivän mittaan kertyy.

Hoitajat työntävät, nostavat ja tekevät paljon muutakin arvatenkin selkää, jalkoja ja käsiä rasittavaa päivän mittaan. Satakiloisen miehen liikuttelu ja nosto eivät ole helpommasta ja kevyemmästä päästä. Sen voin itsekin todeta vierestä seuranneena.

Kuitenkin aina he vain jaksavat ja ovat valmiita auttamaan, kun potilas apua tarvitsee. Niiden mitoitusten ja resurssien mukaan, joita valtiovalta armollisesti suvaitsee myöntää. Parhaansa tekevät, vaikka aika ja kädet eivät aina tahdo riittääkään. Tämän pitää potilaankin muistaa, vaikka täysin luonnollista ja ymmärrettävää on, että oma hätä tuntuu aina suurimmalta.

Eikä kyse ole vain sairaanhoitajista, vaan kaikista, jotka oman osansa sairaalayhteisössä kantavat, jotta meidän potilaiden olisi hyvä olla. Niin apuhoitajista, sairaala-apulaisista, siivoojista ja kaikista muista. Yhdessä heistä muodostuu toimiva kokonaisuus ja hommat pyörivät. Kaikilla on vastuu omasta työstään ja kaikki työ on arvokasta.

Mutta osaammeko arvostaa näitä työn sankareita. Ehkä vasta sitten, kun on muiden armoilla ja apua itse tarvitsee. Mutta niinhän se on elämässä muutenkin. Mennään eteenpäin sen enempää ajattelematta, että omalle kohdallekin voi joskus sattua lujaakin.

Valituksia kuulee, milloin mistäkin. Vaikka syy ei suurin surminkaan ole arkipäivän työtänsä tekevissä. Ellei muusta niin sairaalaruuista. Tähän voin omalta kohdaltani todeta, että en ainakaan minä syö kotona niin hyvin kuin Vakka-Suomen sairaalassa. Kyllä ruokittiin ja ravittiin iloisen, ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan kera.

Kun potilaan näkökulmasta hoitajienkin työtä seuraa, he ovat taatusti äskettäisen pienen korotuksensa ansainneet ja enemmänkin. Jossain vaiheessa me itse kukin hoidettavaksi joudumme. Yritetään mekin potilaana arvostaa ja ymmärtää hoitotyötä tekeviä.

Rauno Laine

vapaa toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here