Huh hellettä

0
Kaksi vuotta sitten helle paahtoi kuivilla paikoilla kasvavat puut ruskeiksi. Tuleekohan tästä kesästä yhtä tukala?

Pohjoista Euraasiaa koettelee tätä kirjoittaessa ennätyksiä rikkova helleaalto – taas. Viime viikolla Siperian Verhojanskissa mitattiin pohjoisen napakalotin mittaushistorian korkein lämpötila: tasan 38 astetta. Tällä viikolla Suomessa noustaan lähelle kesäkuun ennätystä, joka on 33,5 astetta.

Helleaalto ei ole pelkästään hyvä aika lähteä rannalle, vaan voi olla etenkin ikäihmisille vaarallinen. Rannallakaan ei välttämättä ole kivaa, sillä nopeasti lämpenevissä vesissä sinilevät runsastuvat parhaillaan vauhdilla.

Lämpimällä säällä veden haihtuminen nopeutuu, joten maasto kuivuu, vaikka sadetta tulisi saman verran kuin yleensäkin. Metsäpalovaroitus onkin voimassa koko maassa ja avotulen teko kiellettyä.

Eläimille helleputki voi tietää ahdinkoa. Esimerkiksi sammakoiden lisääntyminen uhkaa epäonnistua monella paikalla kolmatta kertaa peräkkäin, jos niiden nuijapäiden kotina toimivat ojat ja lammet jälleen ehtivät kuivua ennen kuin pikkusammakot lähtevät maailmalle.

Sammakonpojille voi antaa ensiapua laskemalla niiden kotilämpäreeseen hieman lisää vettä vaikka puutarhaletkulla, jos ne sattuvat elämään pihapiirin tuntumassa. Vesikulhon jättäminen suojaisaan paikkaan siileille ja muille nisäkkäille voi myös nyt pelastaa henkiä.

Todella huolestuttavaa on paahtava helle ikiroudan alueella. Nykyinen Siperia näyttää karulta, mutta sen maaperä on laajoilta alueilta hienojakoista, ravinteikasta lössimaata, jota mahtavat jääsuonet halkovat.

Kun helle sulattaa ikiroutaa, lössimaasta tulee märkää velliä, joka paitsi pettää rakennusten alta, myös päästää ilmoille suuria määriä kasvihuonekaasuja – jotka lämmittävät ilmastoa entisestään, mikä sulattaa lisää ikiroutaa ja niin edelleen.

Tämä on yksi pelätyistä takaisinkytkentämekanismeista, joista ilmastotieteilijät puhuvat. Kun ilmastonmuutos alkaa kiihdyttää itse itseään, sen saaminen hallintaan käy entistä vaikeammaksi.

Koronakriisin myötä vuodesta 2020 voi tulla ensimmäinen kerta sitten ilmastosopimusten solmimisen, kun maailma saavuttaa päästötavoitteensa, mutta hinta on ollut hirveä. Jotta lämpeneminen pysähtyisi, yhtä nopean laskun pitäisi jatkua vuodesta toiseen.

Tekemistä siis riittää, mutta kulunut kevät on toivottavasti osoittanut, että pärjäämme myös vähän vähemmällä luonnonvarojen kuluttamisella.

Maija Karala/luonto

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here