Turun hallinto-oikeuteen on jätetty kevään aikana kaksi kunnallisvalitusta kaupunginvaltuuston tammikuisesta päätöksestä liittyä Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) Oy:n osakkaaksi.
Mauri Kontu vaatii valituksessaan, että Turun hallinto-oikeus kumoaa kaupungin liittymispäätöksen. Vaatimuksen mukaan kaupungin on myös maksettava hänen oikeudenkäyntikulunsa.
Konnun valituksessa todetaan, että jätehuoltopäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa päätöstä tehdessään ja päätös on muutenkin lainvastainen. Konnun mukaan jätehuoltopäätös on muun muassa synnyltään, tavoitteiltaan ja tietojen salaamisella hallintolain vastainen.
Toisen kunnallisvalituksen on allekirjoittanut 174 Uudenkaupungin vakituista asukasta. Osa allekirjoittaneista istuu myös kaupunginvaltuustossa. He esittävät, että hallinto-oikeus kumoaa kaupungin päätöksen jätehuoltoon liittymisestä.
Kunnallisvalituksessa todetaan, että jätehuoltosopimus rikkoo voimassa olevaa Lassila&Tikanoja Oy:n ja kaupungin välistä 10 vuoden jätehuoltosopimusta ja samalla se aiheuttaa kaupungille vahingonkorvausvastuuseen joutumisen riskin ja jätehuollon toimivuuden vaaran.
Valittajat yhtyvät Konnun valituskirjelmän sisältöön niin vaatimusten kuin perusteidenkin osalta.
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina kunnallisvalituksiin Turun hallinto-oikeuteen annettavan lausuntoluonnoksen.
Asian käsittelyn ajaksi salista poistui esteellisinä kahdeksan valtuutettua: Mauri Kontu (kesk.), Olli Laivo (kesk.), Rauno Aaltonen (kesk.), Seppo Laine (sdp.), Sami Virtanen (ps.), Esa Aaltonen (ps.), Anne Kuusisto (kesk.) ja Birgitta Runola (kesk.).
Kaupungin lausunnossa vaaditaan, että valittajien vaatimukset ja valitukset hylätään kokonaisuudessaan perusteettomina. Lisäksi valittajat velvoitettaisiin korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut.
Lausunnossa todetaan, että valtuuston tekemä päätös on syntynyt lainmukaisessa järjestyksessä ja valtuuston toimivallan puitteissa. Lisäksi todetaan, että ennen kaupunginhallituksen käsittelyä on tekninen lautakunta jo useiden vuosien ajan selvittänyt päätöksen perusteita ja vaikutuksia.
Kaupunki on teettänyt vuonna 2015 puolueettomalla asiantuntijaorganisaatiolla selvityksen kaupungin haja-asutusalueen jätehuollosta. Kaupunginvaltuustolla oli pääsy kaikkiin teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen pöytäkirjoihin ja liitteisiin.
Lausuntoluonnoksessa todetaan, että valittajien väitteet tarkoitushakuisesta, yksisuuntaisesti ohjaavasta ja tietoa rajoittavasta menettelystä ovat virheellisiä.
Kaupungin liittyessä jätehuoltosopimukseen, myös kaupungin jätehuoltoon liittyvät voimassa olevat sopimukset siirtyvät LSJH:lle sopimuksen ehtojen mukaisesti.
Fakta
Valtuusto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Uusikaupunki liittyy yhtiöön 1.1.2021.
Vähemmistöosakkailla, joihin myös Uusikaupunki kuuluisi, on oikeus nimittää kaksi yhteistä edustajaa Jätehuolto Oy:n hallitukseen.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on 17 kunnan perustama jätehuoltoyhtiö.
LSJH huolehtii omistajakuntiensa puolesta kuntien asukkaiden jätehuollon järjestämisestä ja jäteneuvonnasta toimialueellaan.
Se käsittelee omistajakuntiensa jätteet Salossa.
Jätehuoltosopimukseen liittyminen tiukasti läpi tammikuun valtuustossa
Uudenkaupungin kaupunki päätti tammikuun lopussa, että kaupunki liittyy Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakkaaksi ja siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiöön. Samalla valtuusto hyväksyi jätehuoltolautakuntaa koskevan sopimuksen.
Lisäksi valtuusto päätti, että kaupungin ensi vuoden talousarvioon varataan 607 152,25 euroa osakkeiden ostamista varten. Tammikuun lopulla valtuustossa käydyn keskustelun aikana Mauri Kontu (kesk.) ehdotti Rauno Aaltosen (kesk.) ja Olli Laivon (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan valtuuston käsittelyyn vuosien 2021 ja 2022 aikana.
Lisäksi Kontu esitti, että asian valmistelussa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi, mutta äänin 22–20, 1 tyhjä sopimus hyväksyttiin valtuustossa.
Sami Virtanen (PS), Birgitta Runola, Mauri Kontu, Rauno Aaltonen, Olli Laivo, Martti Luotonen (kesk.), Anne Kuusisto, Vesa Paldanius (kesk.), Esa Aaltonen (PS), Seppo Laine (sdp.) ja Pilvi Marsela (kok.) jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä.