– Resurssipulan takia lastensuojeluperheiden tuen tarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan tarpeeksi nopeasti tai riittävästi. Näin ollen perheiden tilanteet ovat kriisiytyneet pitkällä aikavälillä, Uudenkaupungin lastensuojelun palveluyksikön esimies Sanna Salmivirta kertoo.
Tämän vuoden tammi–toukokuun aikana on kaupungissa tehty kahdeksan kiireellistä sijoitusta. Jokaisen sijoitetun lapsen perheen kanssa tehdään asiakassuunnitelma, johon määritellään, minkä tukitoimien avulla lapset voidaan kotiuttaa, mikäli se on mahdollista.
– Huostaanottojen syyt voivat johtua siitä, että perheellä voi olla hyvin moninaisia ja pitkäkestoisia ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa avohuollon tukitoimilla. Huostaanoton syyt voivat olla lasten kasvuolosuhteissa, esimerkiksi vanhempien runsaassa päihteidenkäytössä ja siinä, ettei vanhempi motivoidu päihdehoitoon. Huostaanoton perusteena voi olla myös esimerkiksi nuorten oma runsas päihteidenkäyttö, Salmivirta lisää.
Osa kiireellisistä sijoituksista on muuttunut avohuollon sijoituksiksi ja huostaanotoiksi. Tällä hetkellä kaupungin sosiaalipalveluiden palvelualueella on tarvetta 350 000 euron lisämäärärahalle.
Uudenkaupungin sosiaalilautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että lastensuojelun avohuoltoon myönnetään lisämäärärahaa 250 000 euroa ja sijaishuollon palveluihin lisää 100 000 euroa. Asia kuitenkin vedettiin vielä pois kesän viimeisestä kaupunginhallituksesta, joten asiaa käsitellään syksyllä. Kaupunginvaltuusto myönsi myös viime vuonna sosiaalipalveluille 300 000 euron lisämäärärahan lastensuojeluun.
– Voimassa olevat kiireelliset sijoitukset on suunniteltu kaupungin talousarvioon, mutta perheiden, lasten tai nuorten tilanteet voivat muuttua ja kriisiytyä äkillisesti. Silloin arvioimme kiireellisen sijoituksen tarvetta. Näitä tilanteita ja määriä on vaikea ennakoida etukäteen talousarviosuunnittelussa, Uudenkaupungin sosiaalityön johtaja Marika Lehtinen kuvailee.
Uudessakaupungissa toimii tällä hetkellä esimies ja kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Neljäs työntekijä aloittaa heinäkuussa, jolloin kaikki lastensuojelun sosiaalityöntekijän vakanssit on täytetty.
Lisäksi lastensuojelutiimiin kuuluu kolme perhetyöntekijää ja yksi sosiaaliohjaaja.
Avohuollon sijoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrät ovat vuosittain Uudessakaupungissa samalla tasolla kuin muuallakin Suomessa asukasmäärään suhteutettuna. Vaikka lapsi tai nuori sijoitettaisiin kiireellisesti, on tarkoitus aina kotiuttaa hänet.
Tämä kuitenkin vain siinä tapauksessa, että avohuollon tukitoimet ovat riittäviä turvaamaan hänen kotiinpaluunsa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.
– Olemme esimerkiksi koronaan liittyen tehneet valmiussuunnitelman, mikäli perheen vanhemmat sairastuvat, eivätkä kykene huolehtimaan lapsistaan ja perhe on ilman läheisverkostoa. Kiireelliseen sijoitukseen päädytään vain niissä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on välittömässä vaarassa, Salmivirta toteaa.