Museossa esillä kymmenen kadonneen talon tarina

0
Museoamanuenssi Jonna Junkkila (vas.) sekä museon kausityöntekijät Tuuli Tuominen (2. vas.), Silja Tuominen, Laura Lintunen (2. oik.) ja Otto Salo esittelivät talotarinoita puretuista Uudenkaupungin rakennuksista.

Uudenkaupungin museon kesän Talotarinoita-näyttely esittelee kymmenen sellaisen talon tarinat, joita ei kaupungin katukuvassa enää ole. Talot ovat joko palaneet tai ne on purettu pois kaupungin keskustasta.

Kesänäyttelyssä pureudutaan yksittäisten talojen tarinoihin, niiden asukkaisiin, talojen käyttötarkoituksiin ja talojen nimityksiin.

Näyttelyssä kerrotaan tarinat Wallinin, Postin, Salosen, Enrothin, Savónin ja Kräkin talosta. Myös etummaisen ja takimmaisen brännin, kylpylän ja Seurahuoneen kohtalot selviävät. Näyttelyssä kuljetaan 1950-luvulta 1980-luvun loppupuolelle saakka.

– Lähes kaikki kaupungin keskustasta puretut talot ovat olleet 1800-luvun puolivälissä rakennettuja puutaloja. Osa on aikanaan rakennettu yksityiskodeiksi, osa liikerakennuksiksi tai teollisuuslaitoksiksi. Näyttelyssä esillä olevien talojen käyttötarkoitus on aikojen kuluneessa muuttunut, museon talotarinoiden kierros alkaa.

Uudenkaupungin museoamanuenssi Jonna Junkkilan mukaan kymmenen taloa kertovat kymmeniä erilaisia tarinoita.

– Näyttely ei ole systemaattinen selonteko valituista taloista, vaan se on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia tai välähdyksiä kaupunkia koristaneiden rakennusten historiasta, Junkkila lupaa.

Vanhoista rakennuksista on esillä kuvia eri aikakausilta ja taloista tai niiden tonteista on kuva myös nykyajasta. Ennen ja nyt -kuvien avulla voi siis hyvin seurata kaupunkiympäristön muutosta.

– Kaupunkikuvan muuttuminen tuntuu kiinnostavan ihmisiä aina. Emme tuo näyttelyssä esille sitä, oliko jonkun talon purkaminen esimerkiksi 1950- ja 1960-luvulla järkyttävää vai ei. Ihmiset voivat itse miettiä talojen purkamiseen johtaneita tilanteita, Uudenkaupungin museonjohtaja Mari Jalava kertoo.

Vielä 1950-luvulla keskustan taloissa oli paljon ulkohuusseja ja talot olivat vanhojen, osin jo köyhtyneiden sukujen omistuksessa.

– Sota-aika vaikutti kaupunkiin ja täällä oli pitkään pulaa kaikesta, joten monille oli helpotus, kun rakennusyhtiö osti talon ja purki sen kerrostalon tieltä, Jalava lisää.

Kaupungissa oli 1960-luvulla suunnitelma, jonka mukaan keskustan puutalot olisi purettu ja keskusta olisi rakennettu täyteen kolmekerroksisia kerrostaloja. Kaupunkisuunnittelu oli silloin hyvin uudistushenkistä ja kasvua ja tehokkuutta korostettiin.

– Silloinen suunnitelma oli lopulta rikkihappotehtaan ja autotehtaan tulon myötä liian hidas toteuttaa, joten katseet suuntautuivat keskustan talojen purkamisesta Sorvakon, Hakametsän ja Pietolan rakentamiseen, Jalava kuvailee.

Museon näyttely osoittaa, kuinka jokainen aikakausi jättää oman jälkensä kaupunkikuvaan ja jokaisella kerrostumalla on oma arvonsa.

– Vanhojen, 1800-luvulla rakennettujen talojen arvo huomattiin laajemmin vasta 1970-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen puolivälissä tavoitteeksi asetettiin puutaloalueen säilyttäminen mahdollisimman entisen kaltaisena, näyttelyssä todetaan.

Talotarinoita-näyttely löytyy myös museon verkkosivuilta mobiiliopasteena. Talotarinoita-näyttely on esillä Wahlbergin museotalossa lokakuulle asti. Se on elokuun loppuun asti auki maanantaista perjantaihin klo 10–17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–15.

– Uudenkaupungin museo on ottanut käyttöön myös uuden Instagram-tilin. Sen nimi on Uusikaupunki ennen ja nyt, ja jaamme siellä kuvapareja, jotka osoittavat kaupunkikuvan muutosta, Jalava lisää.

Uudenkaupungin museossa on juhlavuosi

– Koronarajoitukset tuovat muutoksia toimintaan

Ensi elokuussa tulee kuluneeksi 125 vuotta siitä, kun Uudenkaupungin museo perustettiin. Uudessakaupungissa on yksi Suomen vanhimmista kulttuurihistoriallisista museoista. Se on ollut koko ajan Uudenkaupungin kaupungin omistuksessa.

Museo toimi Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa 1960-luvulle asti. Vuonna 1968 museo avautui nykyisessä Wahlbergin talossa Yliselläkadulla. Myös Wahlbergin talolla on tänä vuonna juhlavuosi, koska tupakkatehtailija Fredrik Wahlberg rakennutti kotinsa 150 vuotta sitten eli vuonna 1870.

Koronarajoitusten takia museossa ei pidetä tänä vuonna isoja ryhmäopastuksia. Alle 10 hengen ryhmäopastukset ovat tiistaisin ja torstaisin.

Luotsimuseo ja Merimiehenkoti-museo avautuvat juhannuksen jälkeen. Ne ovat tänä kesänä ilmaisia, koska käteisen rahan käsittelyä ei suositella. Museoon mahtuu viitisen henkeä kerrallaan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here