Uudenkaupungin Ruonanperässä, entisessä Kalannissa, ravitallia pitävä Olli Lähtinen sanoo olevansa lajinsa viimeinen edustaja. Heti perään hän haluaa kuitenkin lisätä sanat ”ainakin toistaiseksi”.
58-vuotias Lähtinen on ravimies, tarkemmin vielä hevosten valmentaja. Itse hän ei raveissa aja kuin sen verran, että kortti pysyy voimassa.
– Olen yrittänyt ottaa kuskit aina ajajaliigan kärjestä – Teivaisen Antti , Saarelan Jarmo ja viime aikoina myös laitilalainen Jere Kiveinen , luettelee Lähtinen.
– Laitilasta löytyy vielä enemmänkin valmentajia, Janina Lehtonen esimerkiksi aloitti juuri Kolisevan kylässä. Ja onhan meillä Uudessakaupungissakin tietysti Kallelan Hevosasema, mutta siellä on keskitytty siitokseen, hän taustoittaa.
Olli Lähtisellä on ollut ravihevosia valmennuksessa vuodesta 1991 lähtien, kasvatustyö alkoi 1993 ja päätoiminen hänestä tuli vuoden 1998 alussa.
– Varmasti jo kodin perintönä tullut kiinnostus hevosiin vaan oli niin kova, että päätin yrittää tosissani. Aiemmin olin töissä muun muassa Alfons Håkansin hinaajilla. Ja täytyyhän minun nytkin tehdä välillä maanviljelijän töitäkin, kun hevoset tarvitsevat heiniä.
– Töissä olen käynyt pienen ikäni, mutta ainoa hankkimani tutkinto taitaa olla ravivalmentajan tutkinto, Lähtinen hymähtää.
Ravitalli Olli Lähtisen valmennuksessa on tällä hetkellä parisenkymmentä hevosta. Lähtisen perheen kokonaan omia niistä on neljä, minkä lisäksi perheellä on osakkuus muutamassa muussa.
– Yhtään ykkösluokan hevosta ei juuri nyt ole, mutta toistaiseksi noin 70 000 euroa juosseelta kuusivuotiaalta lämminveritammalta Lily´s Starilta voi odottaa vielä menestystä.
– Treenattavista puolet eli yhteensä kahdeksan hevosta on vasta kaksivuotiaita varsoja, joten niiden aika on vasta tulossa. Tässä vaiheessa pitää myöntää, että kaikista niistä ei voi tulla juoksijaa, mutta toisinkin saattaa tietysti käydä.
– En halua todellakaan ruveta ennustamaan. Viitteitä tulevasta aletaan saada vasta, kun hevoset saadaan ensin starttiin, miettii Lähtinen.
Olli Lähtinen myöntää, että jokainen ravimies toivoo löytävänsä vielä joskus varsinaisen helmen. Hänen kohdallaan lähinnä sitä ovat olleet 152 000 euroa juossut Moonlight Love ja 102 000 euroa voittanut Powder Arsenal.
– Muitakin hyviä on vuosien saatossa toki ollut, Lähtinen muistuttaa.
Raviurheilu on kärsinyt muiden urheilulajien tapaan raskaasti koronapandemiasta johtuvista rajoitteista ja Lähtisen valmennettavillekin virus aiheutti lähemmäs kolmen kuukauden mittaisen ajotauon.
– Valehtelisin, jos väittäisin, ettei tilanne ole koetellut myös taloudellisesti. Venymistä nämä koronakuukaudet ovat olleet niin radoille kuin raveista elantonsa saaville ihmisillekin. Meilläkin hevoset tuovat leivän neljälle ihmiselle eli minun ja vaimoni Merjan lisäksi myös kahdelle ulkopuoliselle työntekijälle.
– Ruotsissa on kuitenkin järjestetty raveja koko ajan ja moni suomalainen on siirtynyt pelaamaan sikäläisiä lähtöjä. Nyt joutuu jännittämään sitäkin, palaavatko he kotimaisten ravien pariin, vai jäävätkö kenties koukkuun Ruotsiin, kysyy Lähtinen.
– Tässä tilanteessa on hyvä asia, että suomalaisen raviurheilunkin takana on Veikkauksen kaltainen iso toimija. Jos vastuu olisi ollut yksin Fintotolla, olisi edessä voinut olla katastrofi, hän miettii.
Asko Tanhuanpää
