
Uudenkaupungin ala- ja yläkoulun oppilaat selviytyivät omasta mielestään etäopiskelusta vähintään kahdeksikon arvoisesti. Kaupungissa toteutettiin kysely kevään etäopetuksen onnistumisesta ja 80 prosenttia antoi itselleen vähintään hyvän arvosanan.
Kysely toteutettiin verkkoversiona perusopetuksen 3.–9.-luokkien oppilaille etäopetusjakson päätyttyä. Perusopetuksen oppilaiden ja koulussa esiopetuksessa olevien oppilaiden huoltajille kysely tehtiin huhtikuun lopussa. Kyselyyn vastasi 58 prosenttia alakoululaisista ja 48 prosenttia yläkoululaisista. Vastaajat olivat melko tasaisesti kaikilta luokilta.
Kysely osoittaa, että kolmella neljästä alakoululaisesta pysyivät opiskelurutiinit etäopetuksen aikana melko samankaltaisina kuin lähiopetuksessa. Yläkoululaisten opiskelurutiinit pysyivät runsaalla puolella oppilaista.
Kolmannes alakoulun oppilaista lainasi koulusta kannettavan tietokoneen. Yläkoulun oppilaista koneen lainasi joka kymmenes. Suurin osa oppilaista käytti opiskelussaan avuksi myös älypuhelinta. Oppilaiden mielestä Google Meet ja Classroom olivat tehokkaimpia opiskelutapoja. Lisäksi käytettiin paljon Whatsappia ja Wilmaa.
Kyselyyn vastanneet ala- ja yläkoululaiset kokivat kehittyneensä etäopiskelun aikana muun muassa itsenäisessä työskentelyssä sekä etäyhteyksien käytössä.
Huoltajista kyselyyn vastasi noin 56 prosenttia. Koulukohtaisissa vastausprosenteissa oli kuitenkin melko isoja eroja. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikilta luokka-asteilta. Kahdeksan kymmenestä huoltajasta oli sitä mieltä, että etäopetus oli sujunut lapsella hyvin tai erinomaisesti.
Oppilaista 65 prosentilla oli päivärytmi samanlainen kuin yleensäkin koulupäivän aikana. Huoltajien mukaan 93 prosenttia lapsista ymmärsi, että etäopetuksessa oleminenkin on koulunkäyntiä. Yli 80 prosenttia vastaajista koki oppilaille annettujen tehtävien määrän sopivaksi. Huoltajat kokivat oppilaille tarjotun tuen olleen pääsääntöisesti riittävää.
Uudenkaupungin opetustoimi teki etäopetuksen sujumisesta kyselyn myös opettajille ja vastauksia tuli 81. Liki 90 prosenttia vastanneista opettajista oli sitä mieltä, että etäopetus sujui hyvin tai erittäin hyvin. Kolme neljästä opettajasta koki, että pystyi tarjoamaan hyvin oppilaan tarvitsemaa tukea. Suurin osa opettajista koki saaneensa tarvittaessa tukea digitutorilta, rehtorilta ja oppilashuoltohenkilöstöltä.
Opettajien työpäivien pituudet vaihtelivat etäopetusjakson aikana 4 tunnista 11 tuntiin. Työpäivän keskipituus oli kahdeksan tuntia. Kolme neljästä opettajasta koki työpäivien olleen kuormittavia tai erittäin kuormittavia.
Kaupungissa oli hyvät valmiudet etäopetukseen
Uudenkaupungin opetustoimessa ollaan tyytyväisiä sekä kyselyn vastausprosentteihin että siihen, kuinka tyytyväisiä koululaiset ja heidän vanhempansa olivat etäopetuksen sujumisesta. Myös oppilaiden itseohjautuvuuden ja etäopetustaitojen kehittyminen keräsi kiitosta.
– Etäopetukseen siirryttiin kahden päivän varoitusajalla. Täällä oli kuitenkin valmiudet hyvässä kunnossa, koska laitteet ja yhteydet olivat valmiina. Opettajille ja ohjaajille oli jo annettu sähköisten oppimisympäristöjen koulutusta, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola kuvailee.
Koulujen viime vuoden alussa valitut ja koulutetut digitutorit olivat etäopetuksen ajan tavallistakin tärkeämmässä roolissa. Jokaiseen yksikköön oli nimetty ja koulutettu oma digiopastaja.
– He olivat kevään ajan kovassa paineessa, koska ihan kaikkien opettajien digitaidot eivät olleet sillä tasolla, että he olisivat itsenäisesti pystyneet opettamaan verkossa, Kitola huomauttaa.
Oppilaat kokivat tärkeäksi päivärutiinien säilymisen. Oppilashuollon henkilökunta joutui kuitenkin painimaan joidenkin huoltajien kanssa esimerkiksi siitä, voiko etäopetustunti alkaa jo kello yhdeksän.
– Ongelmia oli yksittäistapauksissa. Jouduimme muistuttamaan, että etäkoulukin on koulua ja opetus alkaa normaaliin aikaan, Kitola lisää.
Kitolan mukaan muutaman kerran tuli vastaan myös tapauksia, joissa teinit olivat nukkuneet iltapäivälle saakka ja alkoivat tehdä tehtäviään vasta iltayhdentoista aikoihin.
– Opettajille tuli yötä myöten avunpyyntöjä tehtävistä selviämiseen. Teimme linjauksen, että opettajat ovat tavattavissa kello 15 asti, Kitola lisää.
Kitolalle ei tullut yllätyksenä se, kuinka raskaana opettajat kokevat etäopetuksen pitämisen.
– Oppitunnin ja koulupäivän dynamiikka on muuttunut täysin. Opettajat antoivat etäopetuksen aikana oppilaille henkilökohtaisesti kirjalliset palautteet, kun aiemmin palaute on annettu pääasiassa opetuksen lomassa oppitunneilla kasvokkain, Kitola toteaa.
Opetus jatkuu syksyllä elokuun 12. päivä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan perusopetuslain muutosta niin, että jatkossa lähi- ja etäopetus vuorottelevat, mikäli koronatilanne jatkuu.
Etäopetuksen jatkumisen varalta Uudenkaupungin opetustoimi tekee suunnitelman siitä, mikä on etäopetuspäivän minimirakenne.
– Ei ole järkevää, että lapsi istuu koko päivän koneella. Mietimme syksyksi, miten etäopetuspäivä kannattaisi rakentaa ja olisiko järkevää, että oppilaaseen oltaisiin kasvokkain yhteydessä esimerkiksi kaksi kertaa päivässä tai esimerkiksi joka oppitunnin aluksi. Käymme läpi myös uudet oppimisympäristöt ja arvioimme, mikä niistä sopii millekin ikäluokalle, Kitola kertoo.