Poliisi teki keväällä Uudessakaupungissa tehostettua päihdevalvontaa. Haaviin jäi erityisesti nuoria päihteidenkäyttäjiä ja samalla paljastui huumeiden katukauppaa. Poliisin haltuun jäi muun muassa kannabista, amfetamiinia ja subutexiä. Huumeiden käytön kasvu näkyi myös muun muassa viime vuonna tehdyssä kouluterveyskyselyssä.
– Kaupungissa ehdittiin käyttää huumeita ja katukauppakin rehottaa aika näkyvästi, kunnes poliisi otti asiasta hienosti kopin keväällä ja lähti ratkomaan ongelmaa. Huumeiden käyttäjiä on täällä jo kovin nuorissa ikäryhmissä, kun puhutaan 8.–9.-luokkalaisista, Uudenkaupungin kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Taru Joutsa-Huutola toteaa.
Päihdeongelmien määrä kasvaa kaupungissa jatkuvasti ja päihteiden kirjo laajenee. Enää ei puhuta vain tupakan ja alkoholin vaaroista.
– Vaikuttaisi siltä, että etenkin nuorilla aikuisilla on alkoholin tilalle tullut laittomia aineita. Ymmärtääkseni kaupungissa saa aineita melko helposti, mutta eivät asiakkaat meille välittäjiään paljasta, Uudenkaupungin kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön esimies Markku Niemi kertoo.
Huumeiden mukanaan tuomat ongelmat kasvavat kaupungissa enemmän kuin alkoholin mukanaan tuomat haitat. Koronan tuoman talouspaineen takia moni yritys on irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitään. Se näkyy myös mielenterveys- ja päihdeyksikön yhteydenottojen määrän kasvuna.
– Murheita saatetaan yrittää hukuttaa päihteiden avulla. Toistaalta taloushuolet tuovat monelle mielenterveysongelmia. Moni alueen työntekijä on muuttanut paikkakunnalle töiden perässä ja yhtäkkiä työttömyyden edessä tajutaankin, kuinka tärkeitä ne läheisten muodostamat tukiverkot olisivatkaan epävarmassa elämäntilanteessa, Joutsa-Huutola lisää.
Mielenterveys- ja päihdeyksikössä tehdään hoitavaa ongelmanratkaisua niille henkilöille, joille on ehtinyt jo muodostua jonkinasteinen päihdeongelma. Asiakkaaksi voi hakeutua kuka tahansa ilman lähetettä.
– Nykyisin on aiempaa pienempi kynnys avun hakemiseen ja apua myös tarjotaan matalammalla kynnyksellä. Päihdehuollon palveluita on aiempaa helpommin saatavilla ja päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvää tietoa ja taitoa on monessa paikassa, Niemi lisää.
Päihdeasiakas saattaa saada keskusteluapua, avoseurantahoitoa tai esimerkiksi korvaushoitoa. Avopalveluita toteutetaan mielenterveys- ja päihdeyksikön lisäksi kotikäynneillä, Puustintuvassa, aikuisten vastaanotto Arvossa ja alueen oppilaitoksissa.
Vaikka aikuisiälläkin saa monenlaista apua, on Joutsa-Huutolan mukaan paras keino päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn vanhemmuuden tukeminen ja sitä kautta lapsen kasvun vahvistaminen.
– Kun uni, ravitsemus, liikunta, sosiaaliset kontaktit, rajat ja rakkaus ovat kunnossa, niin ne luovat suurimman ja tärkeimmän perustan lapsen kasvulle ja oikealla tiellä pysymiselle, Joutsa-Huutola toteaa.
Päihdeongelmia ehkäistään kaupungissa uudella yhteistyöllä
Päihdehaittojen vähentämiseksi on Uudessakaupungissa valmisteltu ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimenpidesuunnitelmaa vuosille 2020–2024. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan alkoholi-, huumausaine- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseksi tehtävää työtä.
– Mukana suunnitelman valmistelussa ja myöhemmin toteuttamisessa ovat kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, toisen asteen koulutus, oppilashuolto, hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelut sekä seurakunta ja poliisi, Uudenkaupungin hyvinvointijohtaja Asta Engström kertoo.
Aiemmin ehkäisevää päihdetyötä tehtiin monen tahon voimin ja toisistaan poikkeavilla pelisäännöillä.
– Se oli kovin heiveröinen ja jatkuvasti vaihtuva pohja työlle. Kun kaupungin poikkihallinnollisen hyvinvoinnin edistämisen työ lähti rakentumaan, niin laajensimme myös ehkäisevän päihdetyön ryhmää siten, että se koskettaa kaiken ikäisten palveluita ja toimijoita. Näin saamme kopin mahdollisimman eri ikäisten päihdeongelmista ja tuotua heidät avun piiriin varhaisessa vaiheessa, Engström lisää.
Ehkäisevää päihdetyötä viedään myös urheiluseuroille ja erilaisille järjestöille sekä kouluihin.
– Aluehallintovirasto on tuottanut Päihde- ja pelikasvatus oppilaitoksissa -oppaan, johon nojaamme uudet käytäntömme. Samalla teemme näkyväksi sen, että päihteiden käyttöön puututaan, joten kynnys aineiden kokeiluun toivottavasti kasvaa, Uudenkaupungin kaupungin mielenterveys- ja päihdeyksikön ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Taru Joutsa-Huutola kertoo.
Käytännön toimenpiteenä tehdään myös esimerkiksi kaupunkilaisten päihderiippuvuuskysely. Sen vuoro on ensi vuoden aikana.
– On todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun kaupunkilaisilta kysytään päihteiden käytöstä. Yritämme löytää ne juurisyyt, jotka ajavat päihteiden pariin, Joutsa-Huutola lisää.
Ehkäisevän päihdetyön toimenpidesuunnitelma viedään valtuustolle hyvinvointiohjelman ja talousarviokäsittelyn yhteydessä.