Kalat matkustavat ilmateitse

0
Vesistöstä toiseen lentävät sorsat voivat kuljettaa mukanaan kalanmunia.

Hopearuutanan ja karpin mätimunat selviävät matkasta läpi sorsan ruoansulatuskanavan, kertoo uuden tutkimuksen yllättävä tulos. Löytö selittää, miksi särkikaloja löytyy mitä kummallisimmista pikku lampareista kaukaa muista vesistöistä.Usein tällaisista kalalöydöistä on syytetty ajattelemattomia ihmisiä. On arveltu myös, että kalojen mätimunat ovat tarttuneet vesilintujen räpylöihin tai höyheniin ja kulkeutuneet niissä uusiin vesistöihin.

Ihmiset kyllä siirtelevät kaloja, mutta mitään todisteita jälkimmäisen selityksen puolesta ei ole löytynyt. Ryhmä unkarilaistutkijoita päätti tarkastella uutta vaihtoehtoa: voisivatko kalanmunat matkustaa lintujen ruoansulatuskanavassa? Vesilinnuthan syövät runsaasti mätimunia.

Jo aiemmin on tiedetty, että tiettyjen trooppisten kutevien hammaskarppien mätimunat selviävät matkasta läpi joutsenen suoliston, mutta hammaskarpit ovat erikoistapaus. Niiden mätimunat kun kestävät myös vuosien kuivasäilytyksen.

Unkarilaistutkijat valitsivat kohteekseen kaksi Euroopassa harmia aiheuttavaa vieraslajia: karpin ja hopearuutanan. Molemmat lajit ovat alkujaan kotoisin Itä-Aasiasta, mutta ihmiset ovat kuljettaneet niitä mukanaan vuosisatoja. Eristyneisiin lampiin päätyessään nämä kalat ovat harmillisia muun muassa sammakkoeläimille, joiden nuijapäät ne mielellään popsivat parempiin suihin.

Suomessa hopearuutanaa esiintyy etelärannikolla, missä se runsastuu ja leviää nyt kovaa vauhtia. Karppeja tavataan eteläisen Suomen rehevistä rantavesistä, mutta täällä niiden lisääntymisestä ei ole huolta: toistaiseksi karpinpoikasten ei tiedetä selvinneen talvista, eli kanta on kokonaan istutusten varassa.

Tutkijoiden yllätykseksi sorsien ulosteesta esiin liotetuista mätimunista kuoriutui molempien kalalajien elinkelpoisia poikasia.

Mikään läpihuutojuttu ei sorsan mahahapoista selviytyminen kuitenkaan ole. Tutkijat pitivät tarkkaa kirjaa sekä linnuille syötettävien kalanmunien että kuoriutuneiden poikasten määristä. Kävi ilmi, että vain 0,2 % eli kaksi tuhannesta mätimunasta selvisi koettelemuksesta elinkelpoisena.

Osuus on pieni, mutta se riittää. Karpit ja ruutanat tuottavat valtavan määrän mätimunia, ja kutupaikalla ruokailevan sorsan voi kuvitella nielevän niitä helposti tuhatmäärin.

Luonto/ Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here