Nuutilan tilalla Kalannissa on tarhattu mehiläisiä vajaat kymmenen vuotta. Vuoden vaihteessa Inka , Anni , Ulla , Pasi ja Taina Nuutila perustivat uuden yrityksen, Hunajatar Oy:n. Mehiläistarhaukseen kuuluu töitä ympäri vuoden ja ne on jaettu tasaisesti osakkaiden kesken.
– Kesäisin täytyy käydä viikoittain pesillä katsomassa hunajan määrä ja kuningattaren munintatila, jotta mehiläiset eivät lähde parveilemaan. Syksyllä hunajankeruun jälkeen aloitetaan mehiläisten talviruokinta. Yhteen mehiläispesään annetaan 30 litraa sokeriliuosta, jotta mehiläiset selviävät talven yli, Nuutilat kertovat.
Syksyllä tehdään myös varroa-punkin torjunta. Kyseinen punkki on eteläisessä Suomessa pahin uhka mehiläisille, mutta myös karhut tekevät suurta vahinkoa siellä missä niitä on.
Talvisin mehiläiset saavat olla rauhassa talvipallossa omassa pesässään. Silloin tarhaajien täytyy kunnostaa ja rakentaa uutta pesäkalustoa uudelle sadolle. Talvella myös sulatetaan ja puhdistetaan vanha mehiläisvaha, jotta sitä voidaan käyttää uudestaan.
Keväällä selvitetään talvitappioiden määrä ja varmistetaan, että pesässä riittää ruokaa.
– Meillä on vajaat 30 mehiläispesää. Yhdessä pesässä on noin 50 000 mehiläistä, Anni Nuutila kertoo.
Hunaja on luonnontuote, jonka eteen mehiläiset tekevät valtavan työn. Yhtä hunajakiloa kohden mehiläisten on käytävä miljoonissa kukissa. Kukista mehiläiset keräävät siitepölyä, jonka ne kuljettavat takajaloissaan olevissa vasuissa mehiläispesän kennoihin.
Eri kukat tuottavat eriväristä siitepölyä – esimerkiksi voikukasta tulee oranssia, horsmasta sinivihreää ja kanervasta harmaata. Pesästä voi kerätä hunajaa monta kertaa kesän aikana tai vain kerran, pölytyskauden loputtua.
– Ensin kennot harjataan ja kuoritaan ja sitten niistä lingotaan hunaja. Se, mistä kukista siitepöly on kerätty, vaikuttaa paljon hunajan makuun. Asiantuntijat pystyvät sanomaan heti, mitä kukkia mehiläiset ovat käyttäneet.
Nuutilan tilalla asuvat mehiläiset ovat rodultaan krainilaisia. Toisaalla olevassa tarhassa heillä on italialaisia mehiläisiä.
Suurin osa mehiläispesän asukkaista kuuluu yleensä naaraspuolisiin työläisiin, jotka käyvät keräämässä siitepölyn ja meden. Pölytyslennoillaan ne operoivat noin parin kilometrin säteellä.
Pesässä asuvat myös kuhnurit sekä mehiläiskuningatar. Nämä varmistavat suvun jatkumisen eivätkä sitten muuta teekään. Kuningatar voi elää useita vuosia, mutta yleensä tarhaajat vaihtavat sen muutaman vuoden välein. Kuhnureiden kohtalona on kuolla pian parittelun jälkeen.
Mehiläispesät sijoitetaan suojaiseen paikkaan ja siten, että aamuaurinko herättää mehiläiset töihin.
Hunajattaren hunajaa myydään reko-ringin kautta sekä muutamissa elintarvikeliikkeissä. Yritys on mukana myös Minifarmi-messuilla.
Pirkko Varjo
