Laiskoja poimijoita vai keräilijäkansaa?

0

Huoli metsään jäävistä marjoista ja sienistä on Suomessa kesän kestoaiheita. Tänä vuonna Arktiset Aromit ry on lukuisten yhteistyökumppaneidensa voimin perustanut Marjatalkoot-kampanjan. Se on hätähuuto suomalaisille kerätä marjat talteen.

Mielikuva suomalaisista laiskoina marjastajina on muodostunut siitä faktasta, että marjasadosta otetaan talteen ainoastaan alle kymmenesosa vuosittain. Yhdistys on huolestunut siitä, että satojen miljoonien eurojen arvosta metsien ilmaista superfoodia menee hukkaan.

Teollisuudessa käytettävästä marjasta 90 prosenttia on ulkomaalaisten keräämää. Tänä kesänä korona on estänyt thaimaalaisten poimijoiden tulon. ”Nyt on suomalaisilla tilaisuus näyttää, onko meistä marjanpoimijoiksi”, kannustaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

Toisenlaisen näkökulman suomalaisten marjastusintoon tuo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola. Hänen mielestään väitteet siitä, että suomalaisista ei ole marjanpoimijoiksi ovat höpöpuhetta. Täällä asuvat ovat hänen mukaansa edelleen keräilijäkansaa, sillä yli puolet suomalaisista poimii marjoja vähintään kerran vuodessa (Satakunnan Kansa 10.7.).

Kävisivätkö suomalaiset enemmän mustikassa, jos poimiminen olisi nykyistä helpompaa? Arktiset Aromit avasi yhdessä Keksintösäätiön kanssa tällä viikolla kaikille avoimen keksintökilpailun, jossa toivotaan uusia ratkaisuja marjojen keruuseen ja niiden kuljetusten tehostamiseen. Kilpailu kannustaa ideoimaan, miten uutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.

Marjastaminen sopii kaikenikäisille. Varttuneemmat hakevat metsästä marjojen lisäksi rauhaa ja monille poimiminen on meditatiivinen kokemus, hetki aikaa mietiskelyyn hiljaisen luonnon keskellä.

Rahakin on hyvä porkkana. Ilta-Sanomat kertoi äskettäin, että pienestä asti marjastanut 17-vuotias mikkeliläinen nuori mies hankki marjarahasäästöillään vanhan mersun.