Harva tulee ajatelleeksi vierasvenesataman kesäistä hulinaa seuratessa, millaista elämää rakennuksessa ja sen ympäristössä vietettiin silloin, kun rakennus oli uusi.
Vuonna 1840 Kaupunginlahden miljööseen noussut rakennus palveli alunperin tullin käytössä. Onneksi rakennusta ei koskaan purettu, ja vanhat hirret kertovat edelleen sen entisestä elämästä (sivu 10).
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Pakkahuone avautui yleisölle kahvilana. Arja Forsellin legendaaristen munkkien perinnettä vaalitaan paikassa edelleen, mutta toimintaa on Tapio Pääkön luotsaamana päivitetty 2020-luvulle.
Uudessakaupungissa Pakkahuoneen vieraspaikat ovat olleet varattuja tänä kesänä hyvin, vaikka säät ovat olleet heinäkuussa vaihtelevia. Se on erittäin hyvä uutinen kaupungin matkailun kannalta. Viime vuonna veneyöpymiset painuivat ensimmäisen kerran pitkään aikaan alle 2000:n.
Veneilyn suosio on nyt koronakesänä kasvanut. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asia saattaa selittyä koronaepidemialla, joka on lisännyt kotimaan matkailun suosiota, mutta kysymys voi olla pysyvämmästäkin ilmiöstä.
Pakkahuoneen lisäksi kaupungin merellisyys ja merenkulun historia elää vahvasti muutoinkin Kaupunginlahden ympäristössä. Vanhaan myllyyn kunnostettu Merikeskus sekä Kaupunginlahden rantamuuriin maalatut merihenkiset sitaatit ja uudet tarinaseinät ovat hatunnosto vanhojen purjelaivojen aikakaudelle ja kaupungin merelliselle historialle.