Viisikymppisissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. He ovat elämää nähneitä miehiä ja naisia parhaassa iässä. Heillä on aikaa, virtaa ja innostusta hoitaa oman kotikuntansa asioita ja vaikuttaa sen kehittämiseen.
Ihanteellista olisi, jos päätöksenteko olisi kaikenikäisten kuntalaisten vuoropuhelua.
Ensi keväänä järjestetään kuntavaalit. Nuorten äänestysinto on vaaleista toiseen kestoaiheena, ja uusia ideoita nuorten osallistamiseen tarvitaan.
Vastuu siitä kuuluu myös nykyisille valtuutetuille ja heidän edustamilleen poliittisille ryhmille. Jos nuoria halutaan mukaan, heitä pitää saada ehdokkaiksi.
Politiikassa mukana olevien pitää jakaa tietoa siitä, miten luottamushenkilö voi vaikuttaa. Sosiaalinen media on tässä varmasti yksi kanava, mutta muitakin lähestymistapoja löytyy. Esimerkiksi valtuutettujen kouluvierailut voisivat lisätä politiikan ihmisläheisyyttä.
Nuoret vaikuttavat vanhempiaan useammin muun muassa osallistumalla kansalaisadresseihin ja mielenilmauksiin. Äänestäminenkin houkuttelee, sillä uusimman Nuorisobarometrin mukaan nuorten mielestä äänestäminen on ylivoimaisesti tärkein poliittisen vaikuttamisen kanava.
Uudessakaupungissa nuorisovaltuustolla on edustus lautakunnissa. Puheenjohtaja Helmi Rantanen toivoo, että se saataisiin myös valtuustoon (US 23.7.). Läsnäolo- tai puheoikeus kunnan toimielimissä on askel eteenpäin varsinkin, jos nuorten edustajat otetaan oikeasti huomioon kokouksissa.
Tänä keväänä avattu väliaikainen nuorisotila Liljalaaksonkadulla oli yksi osoitus siitä, että asioita saadaan kaupungissa tapahtumaan nopeastikin, jos nuoria kuunnellaan aidosti. Korona sotki tiloihin liittyvät suunnitelmat, mutta toivottavasti ei pysyvästi.