Komealupiinin hävittämisestä puhuminen herättää usein vastustusta. Onhan se nimensä mukaisesti harvinaisen komea kasvi, joka kukkii näyttävinä kukkamerinä maantien laidoilla ja joutomailla.
Kotiseudullaan lupiinin voi nähdä koristavan metsäaukeita Alaskassa kuvatuissa luontodokumenteissa. Usein tällaiset mantereelta toiselle siirretyt kasvit onnistuvat jättämään luonnolliset vihollisensa taakseen, ja niin on käynyt lupiinillekin.
Suomessa sen lehdet monesti säilyvät siisteinä ja ehjinä läpi kesän, koska perhostoukat tai muut ötökät eivät niitä syö. Muiden hernekasvien tapaan se pystyy kasvamaan hyvin karuillakin paikoilla, koska sen juurissa elävät bakteerit ottavat typpilannoitteen suoraan ilmasta.
Laajat lupiinikasvustot peittävät alleen paikkoja, joissa muuten kasvaisi ketojen ja niittyjen monimuotoista kukkaloistoa: ketoneilikoita, päivänkakkaroita, kissankelloja ja muita. Näiden kukkien hupenemisen epäillään olevan merkittävä osasyy pölyttäjien vähenemiseen, eli lupiinien runsaus heijastuu laajemminkin luonnon tilaan.
Lupiinitkin toki kaipaavat pölyttäjiä. Lupiininkukan muoto on sellainen, että perhoset eivät pääse sen sisällä olevaan meteen käsiksi, mutta kimalaiset ja mehiläiset kylläkin.
Kimalaiset hakevat kukista sekä mettä juodakseen että siitepölyä syödäkseen. Mettä kasvit tekevät varta vasten hyönteisille, mutta siitepöly usein sisältää samoja myrkyllisiä puolustusyhdisteitä kuin lehdetkin. Lupiinien tapauksessa tärkeimmän yhdisteen nimi on lupaniini.
Brittitutkijat osoittivat, että lähisukuisen tuoksulupiinin siitepölyn sisältämä lupaniini on myrkyllistä kimalaisille. Ei niin paljon, että ne kuolisivat siihen heti, mutta tarpeeksi heikentääkseen kimalaisten lisääntymistä.
Komealupiini sisältää samaa yhdistettä, mutta sen määrää ei ole tutkittu tarkkaan. On kuitenkin mahdollista, että lupiini salakavalasti myrkyttää samoja pölyttäjiä, joita se näyttää houkuttelevan ja ruokkivan.
Siitepölyn lievä myrkyllisyys tuskin on ongelma, jos lupiini muodostaa vain pienen osan runsaasta kukkaloistosta. Siellä, missä laajat alat ovat lupiinimeren peitossa, vaikutukset voivat olla suuria.
Maija Karala