Uudenkaupungin omaan strategiaan on kirjattu, että vuonna 2030 Uusikaupunki on 20 300 ihmisen kotipaikka.
Valitettava tosiasia on, että tilastokeskuksen ennusteen luvut ovat jo nyt alkaneet realisoitua karulla tavalla. Tuoreet väkilukutilastot kertovat, että kaupungin asukasmäärä oli vähentynyt vuodessa 225 henkilön verran.
Syitä kehitykseen on monia, eikä vähäisin niistä ole maailmanlaajuinen pandemia, joka on vaikuttanut maaliskuusta asti myös tämän kaupungin talouteen, yrityselämään ja ihmisten arkeen.
Strategiat ja ennusteet harvoin toteutuvat täsmällisesti. Molemmissa niissä katse on tulevaisuudessa, mutta ennuste pohjautuu havaintoihin menneestä kehityksestä. Se ei ota kantaa poliittisten päätösten vaikutuksiin.
Ennuste saattaa toteuttaa itseään, mutta toimintaa ohjaava tavoitteellinen strategia voi sen kumota. Molemmat antavat päättäjille työkaluja palvelujen kehittämiseen.
Kysymysmerkkejä on ilmassa paljon. Pystyykö Uusikaupunki ja koko Vakka-Suomi kilpailemaan jatkossa vetovoimasta Turun kanssa? Jäävätkö korona-aikana yleistyneet etätyöt pysyväksi työelämän ilmiöksi ja heijastuvatko ne muuttoliikkeeseen? Miten ja kuinka kauan korona vaikuttaa arkeemme?
Tilastot kertovat, missä mennään nyt eikä niitä ole syytä kauhistella tai kaunistella, vaan ottaa päätöksenteossa huomioon. Juuri nyt näyttää siltä, että ensi kevään kuntavaalien keskusteluissa palveluja on mietittävä laskevan väkilukukehityksen valossa.