Aila-myrsky teki pahimmat tuhot Kalannin ja Pyhämaan metsiin

0
Pahimmat myrskytuhot on alueilla, joissa on parin viime vuoden aikana tehty harvennushakkuita.

Viime viikolla riehunut Aila-myrsky teki tuhoja ympäri Suomen rannikkoa. Uudenkaupungin pahimmat myrskyt näyttäisivät osuneen Pyhämaahan ja Kalantiin.

– Pyhämaasta Aila-myrsky tuli makean veden altaan yli ja jatkoi matkaansa Pohjois-Kalantiin ja sieltä kohti Arvassaloa ja Lokalahtea. Isoimmat kaadot alueella ovat sattuneet sellaisiin metsiin, jotka on harvennettu kolmen vuoden sisään. Ne olivat ennen myrskyä kauniissa kunnossa, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Uudenkaupungin alueen metsäasiantuntija Markku Haapaniemi kertoo.

Tuulikarttojen mukaan Aila-myrskyn tuulen voimakkuus nousi matalapaineen reunaa kohden ja kovimman myrskyreunan tuhot ovat nyt nähtävissä alueen metsissä. Yli 100 kuution tuhoja on alueella nyt poikkeuksellisen paljon.

– Ne metsänomistajat, jotka ovat jättäneet metsänsä hoitamatta, selvisivät pienimmillä vaurioilla, koska tuuli ei osunut niihin niin julmasti. Hoidettuihin metsiin osuneet myrskytuhot eivät ole hyvää mainosta metsänhoidolle, Haapaniemi lisää.

Moni metsänomistaja on nyt ihmeissään siitä, mitä oman metsän myrskytuhoille tulisi tehdä. Metsänhoitoyhdistys kehottaa jalkautumaan metsään, jotta tuhojen laajuus selviää. Pienemmistäkin puutuhoista kannattaa soittaa metsänhoitoyhdistykseen

– Lähes varmasti osassa metsistä myrskytuhot ovat sellaisia, ettei tavallinen metsänomistaja pysty niitä yksin korjaamaan, kuitenkin vähän yli puolet metsänomistajista aikoo tehdä Aila-myrskyn jälkeiset kaadot itse. Kannattaa harkita kuitenkin tarkkaan, lähteekö itse korjaamaan puita ja vaarantamaan henkeään ja terveyttään, Haapaniemi toteaa.

Haapaniemi korostaa, että metsäkoneet tekevät työnsä nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Metsänhoitoyhdistys ketjuttaa puiden korjuun ja tekee myrskytuhopuista yhteismyynnin paikalliselle metsäyhtiölle.

Ylipäätänsä Haapaniemi toivoo puiden korjuuseen malttia. Jos puu häiritsee ulkopuolisia, kannattaa maanomistajan kanssa sopia sen kaatamisesta.

– Mökkiläiset ovat saattaneet sopia pian myrskyn jälkeen metsänomistajan kanssa, kuinka tien yli kaatuneet puut poistetaan. Yleensä ne ovat ihan sopimusjuttuja, jos välit ovat kunnossa, Haapaniemi toteaa.

Mitä pitäisi tehdä esimerkiksi tilanteessa, jossa naapurin metsästä on kaatunut puita toisen metsänomistajan puolelle ja esimerkiksi usein käytetty metsäpolku on jäänyt puun rungon alle?

– Puun omistaja on velvollinen korjaamaan kulkua häiritsevän puun pois naapurin puolelta, mutta aikahaarukkaa täytyy hiukan kohtuullistaa. Jos metsänomistaja on eläkeläinen tai liikuntarajoitteinen ihminen, joka tilaa työn metsänhoitoyhdistykseltä, niin meille on tällä hetkellä kolmen kuukauden jonot. Jos puu on todella tiellä, voi maanomistajalta pyytää luvan ja katkaista latvan. Toisaalta, jos oma jalka nousee, niin kannattaa vain kiivetä puun yli ja odotella kaatajia, Haapanen huomauttaa.

Entä kuinka tulisi toimia tilanteessa, jossa metsänomistajan maan rajalla on runsaasti huonokuntoisia puita, jotka ovat vaarassa kaatua naapurin puolelle?

– Jos puhutaan kaava-alueesta, jossa liikkuu paljon ihmisiä, on maanomistajan velvollisuus huolehtia huonokuntoisten puiden poistamisesta. Jos huonokuntoiset puut ovat luonnossa ja metsätalousalueella, ei kaatamisvelvoitetta ole, Haapaniemi lisää.

Myrskytuhopuiden korjuu on vaarallista ja puun rungon tai oksan pinteestä palautuminen saattaa olla hallitsematonta. Myrskypuiden korjuu kannattaa jättää ammattilaisten tehtäväksi ja tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä.

– Puissa on erilaisia jännityksiä, jotka laukeavat karsittaessa ja katkottaessa runkoa. Jo ison yksittäisen oksan hallitsematon vapauttaminen pingotuksista voi aiheuttaa vammauttavan iskun. Puhumattakaan siitä, kun runkoa irrotetaan juurakosta ja juurakko pölkkyineen nousee mahdollisesti vauhdilla takaisin pystyyn, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Pauli Rintala listaa.

Metsätuholaki ja hyönteistuhoriskit

Metsätuholaki vaatii korjaamaan tuhoutuneen puuston pois metsistä, jos määrä ylittää kuusella kymmenen tai männyllä kahdenkymmenen kuution määrän hehtaarilla. Jos metsässä on kaatunut vain yksittäisiä runkoja, ne kannattaa jättää lisäämään luonnolle arvokkaan lahopuun määrää ja metsien monimuotoisuutta.

– Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että muutamaa mottia hehtaarilta ei kannata lähteä korjaamaan ja yhteensä tuhopuuta tulisi kertyä useita kymmeniä kuutiometrejä, jotta puiden korjaaminen olisi mielekästä metsänomistajan näkökulmasta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Pauli Rintala kertoo.

Jos myrskyissä on kaatunut runsaammin puita samalla alueella, tulee silloin huomioida metsätuholain velvoitteet hyönteistuhojen torjunnasta.

– Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä kuusikoissa, joita kirjanpainajakuoriaiset vaivaavat jo ennestään, Suomen metsäkeskuksen valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen lisää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here