Valtion rahoitusyhtiö Business Finlandin koronatukihaku päättyi kesäkuussa ja nyt käsittelyssä ovat ne vihoviimeiset tukihakemukset. Viime viikon loppuun mennessä Business Finland myönsi Varsinais-Suomeen rahoitusta noin 80,6 miljoonaa euroa.
Vakkasuomalaiset yritykset saivat sekä kehittämisrahoitusta että esiselvitysrahoitusta liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Vakka-Suomessa tukea sai 69 yritystä. Eniten tukea maksettiin alueella Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin.
Yksi alueen suurimmista tuensaajista on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, jonka Business Finlandilta saama tukisumma on 109 360 euroa. Mukana on sekä kehittämisrahoitusta että esiselvitysrahoitusta.
– Maaliskuussa koronan takia hotelli- ja ravintola-alan tapahtumat putosivat nolliin ja osa keskusliikkeistä sulki pienempien toimijoiden tilauskanavat muutamaksi viikoksi turvatakseen menekkituotteiden logistiikan. Tilanne näytti hälyttävältä ja oli pakko keksiä jotakin uutta, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo.
Mahdollisiin tuleviin häiriötilanteisiin varautuakseen yritys halusi luoda tehtaanmyymälän lisäksi oman suoran juomien myyntikanavan kuluttajille, joten oli aika kehittää verkkokauppaa.
– Suuntasimme katseet Eurooppaan ja aluksi Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan. Saamme kaupasta ensimmäisen version julki lokakuussa, Aarikka paljastaa.
Aarikan mukaan alkoholia ostetaan Suomeen ulkomaisista verkkokaupoista mittavia määriä, mutta alkoholin myyminen kotimaisessa verkkokaupassa kotimaisille kuluttajille ei ole vielä laillista.
Yritys aloittikin verkkokauppahankkeensa lisäksi näkyvän lobbauksen lakimuutoksen aikaansaamiseksi ja eri maiden toimijoiden yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Käytännössä verkkokaupassa voidaan tällä hetkellä myydä Suomeen limuja ja alkoholittomia oluita.
Aarikan mukaan yritys ei olisi lähtenyt toteuttamaan verkkokauppaansa näin laajalla kansainvälisellä mittakaavalla, jos Business Finlandin tukea ei olisi myönnetty. Ilman tukea he olisivat todennäköisesti toteuttaneet verkkokaupan valmisvaihtoehdoista ja limonadeja varten.
– Halusimme kehittää omassa hallussa olevan kansainvälisen logistisen kanavan, joka ei ole niin herkkä ulkopuolisille häiriöille. Meillä oli myös tarve päästä mukaan hurjassa kasvussa olevaan verkkokauppatoimintaan. Omaa rahaa kuluu hankkeessa moninkertaisesti saatuihin tukiin nähden, Aarikka toteaa.
Aarikan mukaan tehtaan talous on vakaalla pohjalla, eikä kevään myyntikuoppa tuonut suuria ongelmia talouteen. Työntekijöille ei ole suunniteltu missään vaiheessa lomautuksia, sillä tehtaalla viilattiin toiminnot nopeasti uuden normaalin mukaiseksi.
– Tukiraha meni juuri siihen mihin pitikin eli uuden kehittämiseen. Rahaa ei todennäköisesti tule välittömästi verkkokaupan kautta takaisin, mutta emme putoa verkkokaupan vinhasti eteneviltä kärryiltä, Aarikka lisää.
Wirvoitusjuomatehtaan alkoholittomia oluita ollaan parhaillaan neuvottelemassa myös verkkokauppa Amazonin saksalaisversioon myyntiin.
– Tätä varten selvitettävä esimerkiksi kuljetuksia, panttiasioita, veroedustajia ja alkoholilain kimurantteja maakohtaisia sovelluksia. Käytämme Business Finlandilta saatua tukea myös näiden alojen asiantuntijoiden palkkoihin, Aarikka lisää.
Business Finlandin tukieurot Vakka-Suomeen
Laitila:
Tukea yhteensä 1 644 840 euroa.
Tukea sai 27 yritystä.
100 000 euroa tai yli sen sai 11 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jonka tukisumma oli 109 360.
Suurin osa tuensaajista on teollisuusalan yrityksiä.
Uusikaupunki:
Tukea yhteensä 1 518 822 euroa.
Tukea sai 29 yritystä.
Seitsemän yritystä sai tukea 100 000 euroa: Nordic Soya Oy, Khimaira Oy, Ka-Bir Oy, Seger Oy, South Festivals Oy, TKT-vision Oy ja Warma-Uunit Oy
Suurin osa tuensaajista on teollisuusalan yrityksiä tai tukku- ja vähittäiskaupassa toimivia
Kustavi:
Tukea yhteensä 263 250 euroa.
Tukea sai 4 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Vuosnaisten meriasemaa pyörittävä Map satamapalvelut, joka sai 110 000 euroa.
Tuensaajat olivat majoitus- ja ravitsemusalalta tai muun teollisuuden alan yrityksiä
Pyhäranta:
Tukea yhteensä 167 830 euroa.
Tukea sai 4 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Framecomp Oy, joka sai 80 000 euroa.
Tuensaajat olivat teollisuusalan yrityksiä tai tukku- ja vähittäiskaupassa toimivia
Vehmaa:
Tukea yhteensä 132 130 euroa.
Tukea sai 5 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Muoti-Herrala, tukisumma oli 84 800 euroa.
Suurin osa tuensaajista on teollisuusalan yrityksiä
Taivassalo:
Kunnasta ei haettu tukia tai sinne ei myönnetty tukia.
Lähde: Business Finland, syyskuussa viikko 38
Takkatehdas sai kehittämisrahoituksella uutta tuotetta eteenpäin
Uusikaupunkilainen takkavalmistaja Warma-Uunit Oy sai Business Finlandilta 100 000 euron kehittämisrahoituksen. Toimitusjohtaja Vesa Salmisen mukaan summa käytetään asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja uuden tuotteen kehittämiseen.
– Tuotekehitystyön valmistelu oli jo melko valmis, kun yrityksille suunnatut koronatuet tulivat haettavaksi. Haimme tukea heti ensimmäisenä mahdollisena hakupäivänä, Salminen paljastaa.
Salmisen mukaan yrityksen kehityshankkeissa ulkopuolisesta rahoituksesta on apua, mutta suurin satsaus tulee yrityksen omista rahoista.
– Yritys satsaa kehityshankkeisiin omaa rahaa moninkertaisesti tukeen nähden. Warma-Uunit ei olisi hakenut kehitysrahaa, jos tuotekehitysidea ei olisi ollut jo näin pitkälti valmiina, Salminen lisää.
Takkavalmistajalla olisi joka tapauksessa viety kehityshanketta eteenpäin ilman tukiakin, mutta koronan uhka joudutti asiaa.
– Olemme tehneet kehitysyhteistyötä muun muassa Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden kanssa, mutta tällä alalla ei ole kovin runsaasti ostettavia asiantuntijapalveluita. Ideat jalostetaan lähinnä omassa tuotekehityslaboratoriossa ja lopulliset testit tehdään hyväksytyissä laboratorioissa esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä. Rahaa kuluu nyt myös erilaisten prototyyppien rakentamiseen ja testaamiseen, Salminen kertoo.
Koronan tulo keväällä oli yritykselle Salmisen mukaan aikamoinen shokki. Warma-Uuneille sateli maaliskuun kolme ensimmäistä viikkoa pelkkiä tilausten peruutuksia.
– Seuraavan kolmen viikon jälkeen niitä jo tehtyjä peruutuksia peruutettiin. Koronan uhka ei ole lopulta vaikuttanut myyntiimme niin paljon kuin pelkäsimme. Lomautusuhkakin oli aluksi päällä, mutta se lopulta peruttiin. Takkojen kysyntä on saattanut jopa hieman kasvaa viime vuodesta, Salminen lisää.
Soijatehdas satsaa uuteen valkuaisainetuotteeseen
Soijatehdas Nordic Soya sai myös Business Finlandilta 100 000 euron kehittämisrahoituksen Uuteenkaupunkiin. Soijatehtaan toimitusjohtaja Veli-Matti Reunasalon mukaan tuki käytetään uuden tuotteen kehittämiseen.
– Koronakevät pudotti merkittävästi meidän liikevaihtoamme edelliseen vertailuajanjaksoon nähden. Nordic Soya on vientiteollisuuden yritys, jonka pitäisi pystyä myymään tuotettaan myös ulkomaille, Reunasalo huomauttaa.
Tehdas tekee päätuotteenaan valkuaispitoista ja hygieenistä soijakonsentraattia kotieläinten ravinnoksi. Nyt koronatuen turvin yrityksessä kehitetään lisätuotetta soijan, rypsin ja härkäpavun rinnalle.
– Kehitämme uutta valkuaisainetuoteryhmää, jonka pääraaka-aine on jokin muu kuin soija, Reunasalo muotoilee.
Reunasalon mukaan kansainvälisesti on nähtävissä trendi, jonka mukaan soijasta yritetään päästä eroon. Osittain se liittyy Brasiliassa tuotettujen soijapapujen vastuullisuuskysymyksiin.
– Käytämme toiminnassamme vastuullisesti tuotettua eurooppalaista soijaa, mutta tulevaisuuden kannalta olisi järkevää saada lisätuotteita tehtaalle tuotantoon, Reunasalo kuvailee.
Se, onko soijatehtaan uusi kehitysidea kannattava bisnes vai ei, selviää parissa vuodessa. Toistaiseksi Business Finlandin tukirahoja on tarvittu vasta vähän, mutta rahat käytetään muun muassa työntekijöiden palkkoihin sekä ulkopuolisten palveluiden ostoon Suomessa ja ulkomailla.
– Olemme edistäneet uutta suunnitelmaa kesästä lähtien, mutta ilmassa on jo ensimmäisiä merkkejä, että käsissä saattaisi olla positiivinen juttu, joka toisi soijatehtaalle lisää tukijalkoja. Projekti päättyy ensi vuoden elokuussa, mutta sitä ennen teemme vielä useita testieriä, laboratoriokokeita ja eläimillä tehtäviä sulavuustestejä, Reunasalo kertoo.