Hirvikärpäsiä metsässä

0
Täikärpäsiä on useita lajeja, jotka juovat eri eläinten verta. Tämä tunturi-Lapista löytynyt otus lienee jokin linnuilla loisiva laji.

Nyt on taas se aika. Metsässä ei tarvitse pitkään oleilla, kun päänahassa alkaa tuntua tuttua kutinaa. Hirvikärpänenhän se siellä harhailee hiusten lomassa ihmettelemässä, eikö tämä ollutkaan hirvi.

Vahvajalkainen, tiukasti takertuva hirvikärpänen kuuluu täikärpästen heimoon. Heimon kaikki lajit juovat pääravinnokseen verta, mutta kukin on erikoistunut erilaiseen eläimeen.

Erikoistuminen on mennyt jopa niin pitkälle, että hirvikärpänen ei voi elää porolla, joten sitä ei juuri tavata Lapissa. Ihminenkään ei kelpaa sen isännäksi: hirvikärpäselle ihmiseen lentäminen on traaginen erehdys. Usein se nimittäin ehtii pudottaa siipensä ennen kuin huomaa, ettei isäntä ollutkaan sopiva, ja mahdollisuus etsiä hirvi on iäksi menetetty.

Useimpia ihmisiä hirvikärpäset eivät edes yritä pistää, vaan hortoilevat eksyneinä, kunnes ne nypitään pois tai nääntyvät nälkään. Ehkä osa ihmisistä tuoksuu enemmän hirveltä kuin toiset, sillä jotkut saavat pistoksia ja niistä ikäviä, kutiavia paukamia.

Omaa yhdennäköisyyttään hirven kanssa voi vähentää pitämällä metsässä vaaleita vaatteita. Hirvikärpänen nimittäin suunnistaa liikkuvia tummia hahmoja kohti.

Aikaisemmin ajateltiin, että hirvikärpänen on tulokaslaji, joka on levinnyt Suomeen jostain idän suunnalta. On totta, että hirvikärpästen määrä on kasvanut – mutta niin on hirvienkin.

Onkin ehkä niin, että hirvikärpäsiä on ollut yhtä pitkään kuin hirviäkin, eli siitä saakka kun ensimmäiset metsät kasvoivat tänne jääkauden jälkeen. Isäntäeläimensä myötä kärpäsetkin kävivät sukupuuton partaalla 1900-luvulla.

Loisten ja saalistajien yleistyminen tapahtuu pienellä viiveellä verrattuna niiden ravinnonlähteeseen. Niinpä hirvikärpästen runsastuminen nykyisiin määriinsä on tapahtunut niin äskettäin, että ihmiset vielä muistavat ajan kun niitä oli selvästi vähemmän.

Hirvi ei ole ainoa suomalainen eläin, joka joutuu kärsimään täikärpästen huomiosta. Kotieläimillä esiintyy hevosen- ja lampaantäikärpänen, ja linnuilla useita eri lajeja, kuten rastaan-, petolinnun- ja tiaisentäikärpänen. Lisäksi meiltä on tavattu pari lajia lepakoiden täikärpäsiä.

Onneksi sentään ihmisen täikärpästä ei ole olemassa!

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here