Kaupungin varhaiskasvatus murroksessa

0
Greta Lahdenranta aloitti Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtajana elokuun alussa. Ensimmäiset viikot hän on tutustunut organisaatioon ja tarkastellut päiväkotien tilaongelmia, jotka syntyivät, kun yksityiset päiväkodit Norlandia ja Touhula sulkivat ovensa heinäkuun lopulla.

Varhaiskasvatuksessa on uusikaupunkilaisia lapsia tällä hetkellä 550–600. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska se vaihtelee melkein päivittäin tai viikoittain. Lasten varhaiskasvatuksen tarvetta muuttavat esimerkiksi vanhempien vuorotyöt, lomautukset, muutot, työpaikkojen vaihtamiset tai opiskelut.

– Varhaiskasvatuspaikkojen suunnittelu on aikamoista tasapainoilua, koska paikkatarve vaihtelee niin suuresti. Yksityiset päiväkodit Norlandia ja Touhula lopettivat toimintansa kaupungissa heinäkuun lopussa, joten niissä olleille lapsille on nyt etsitty uusia varhaiskasvatuspaikkoja, Uudenkaupungin uusi varhaiskasvatusjohtaja Greta Lahdenranta kertoo.

Kaupungin omistama Merilinnun päiväkoti purettiin jo aiemmin ja lapsia siirrettiin sieltä Norlandian tiloihin sekä Uudenkaupungin seurakunnalta vuokrattuihin tiloihin. Uudenkaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta teki päätöksen, jonka mukaan Santtion ja Ketunkallion rajalla sijaitseva Norlandia vuokrataan. Vuokrasopimus päättyy heinäkuussa 2025.

– Norlandian kiinteistön toinen pää oli jo aiemmin vuokrattu kaupungille ja nyt rakennuksen toinenkin pää on vuokrattu meille. Siellä ei ole varsinaista vuorohoitoa, mutta se toimii pidennetyin aukioloajoin. Varsinainen vuorohoito toimii Myllymäen päiväkodissa ja toimintamme kulkee käsi kädessä lasten vanhempien työaikojen kanssa, Lahdenranta lisää.

Lahdenranta aloitti varhaiskasvatuksen johtajan virassa elokuun alussa ja hän vie eteenpäin muun muassa opetus- ja kasvatuslautakunnan sorvaamaa varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmän uudistamista. Nyt hän tarkastelee kaupungin päivähoitotilannetta suhteessa lapsimäärään ja yrittää ratkoa myös sijaistensaamisen vaikeutta.

– Pöydällä on keskeneräisenä muun muassa Touhulan kiinteistön vuokraaminen Hiun alueelta. En tiedä vielä, kuinka pitkäaikaisia ratkaisuja kiinteistöjen suhteen tehdään. Ilmassa on monta palasta, jotka pitäisi saada loksautettua paikoilleen ennen kuin paletti selkenee, hän lisää.

Osa päivähoitoikäisten lasten vanhemmista on huolissaan kaupungin päivähoitotilanteesta ja lastensa hoitopaikoista. Heitä ihmetyttää esimerkiksi epäselvä viestintä. Vanhemmille tiedotettiin elokuun loppupuolella, että lapset siirtyvät Touhulan tiloihin takaisin.

Pian vanhemmille tuli kuitenkin uusi viesti, jossa kerrottiin, että aikaisempi tieto oli ennenaikainen, eikä päätöksiä ole vielä tehty.

– Kyseessä oli valitettava väärinkäsitys. Ymmärrän muutokset lapsen ja vanhemman näkökulmasta ja siihen liittyvät pelot. Jokaiselle lapselle on kaupungista löytynyt hoitopaikka. Kaikki eivät ole kuitenkaan päässeet siihen kotiansa lähimpänä olevaan hoitopaikkaan, koska esimerkiksi Saarniston päiväkoti on täynnä, Lahdenranta kertoo.

Lahdenranta puhuu päivähoitoa mieluummin varhaiskasvatuksesta, vaikka päivähoito sanana kummittelee vielä monessa paikassa.

– Päivähoito on historiallinen jäänne. Lapsia ei pelkästään hoideta, vaan varhaiskasvatus on suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, Lahdenranta huomauttaa.

Koko varhaiskasvatuksen kenttä on tällä hetkellä suuren murroksen keskellä. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan elokuun alussa. Se toi mukanaan valtakunnallisia muutoksia muun muassa poistamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Lapsen varhaiskasvatusoikeutta ei enää rajata 20 tuntiin viikossa. Varhaiskasvatusta muutettiin myös siten, että jatkossa päiväkodin henkilöstömitoitus yli 3-vuotiaiden kokoaikaisessa ryhmässä on nykyisin yksi työntekijä seitsemää lasta kohti. Aiemmin suhde oli yksi työntekijää kahdeksaa lasta kohden.

– Nämä muutokset eivät kuitenkaan kosketa Uuttakaupunkia, koska täällä on jatkuvasti ollut seitsemän lasta yhtä kasvattajaa kohden. Myöskään oikeutta varhaiskasvatukseen ei ole kaupungissa rajattu tähänkään asti, Lahdenranta toteaa.

FAKTA

Uudessakaupungissa kaupungin tuottamassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä on tänä syksynä vajaat 600.
Kaupungin päiväkotien toimipisteitä on kahdeksan: Hakametsä, Seikow, Lokki Joonatan, Satulinna, Merilintu, Kalanti, Myllymäki ja Pisara.
Kalannin esiopetus on toiminut koulun tiloissa Koivulassa, mutta sisätilaongelmien takia oppilaat siirrettiin keväällä 2020 Kalannin päiväkotiin ja ne toimivat Halikontien ja Kotipolun kiinteistöissä.
Varhaiskasvatuspalveluissa on lisäksi 12 perhepäivähoitajaa, Satakielen ryhmäperhepäivähoito sekä Pyhämaan esiopetusryhmä.
Kaupungissa on myös yksityisiä päiväkoteja. Näitä ovat Tilkkutäkki ja Tiitiäinen.
Lähde: Uudenkaupungin opetus- ja kasvatuslautakunta

Kaupunki tuttu Lahdenrannalle jo entuudestaan

Uudenkaupungin tuoreen varhaiskasvatusjohtajan Greta Lahdenrannan juuret ovat Länsi-Suomessa. Hän opiskeli Rauman opettajankoulutuslaitoksessa ja jalkautui jo sen aikana Uuteenkaupunkiin asumaan.

– Olen tehnyt 12 vuotta kenttätyötä varhaiskasvatuksen opettajana ja sen jälkeen luin erityisopettajan pätevyyden ja valmistuin Tampereen yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi. Vuonna 2016 aloitin kaupungissa varhaiskasvatuksen erityisopettajana, Lahdenranta kertoo.

Vuosi sitten helmikuussa hän otti vastaan pestin Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtajan sijaisena, mutta siirtyi jo lokakuussa Turun yliopiston yliopisto-opettajaksi ja hanketyöntekijäksi.

– Yliopiston hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja teen varhaiskasvatuksen johtajan virkaa samalla. Näiden yhdistäminen on nyt helppoa, koska yliopiston työ on pääasiassa etätyötä, Lahdenranta kertoo.

Kaupungissa aloitetun varhaiskasvatuksen johtajan sijaisuudesta jäi Lahdenrannalle palo tehtävään. Hän kuvailee itseään kehittämishakuiseksi ja innokkaaksi.

– Näin sinä aikana kasvun ja oppimisen polun mahdollisuudet kaupungissa. Varhaiskasvatushan luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle ja lapsen koulutielle. On tulevaisuuden kannalta merkityksellistä, minkälaisessa ympäristössä lapsi kasvaa, Lahdenranta korostaa.

Lahdenrannan mukaan lapsia pitäisi ohjata ajattelemaan, tutkimaan ja kokemaan. Näiden suunnitelmien kehittämiseen hän aikoo paneutua heti, kun kaupungin varhaiskasvatuspaletti on saatu toimivaksi.

Koronaohjeita seurataan jatkuvasti

Uudenkaupungin varhaiskasvatuksessa seurataan tarkasti Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) sekä opetusministeriön antamia koronaohjeita.

– Tarkoituksena on rajata ylimääräisiä kontakteja. Kun lapsi tulee tutustumiskäynnille päiväkotiin, niin yritämme hoitaa käynnin mahdollisimman väljästi ja aikatauluttaa sen niin, etteivät kaikki käy samaan aikaan, Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtaja Greta Lahdenranta summaa.

THL:n linjauksen mukaan varhaiskasvatukseen tullaan oireettomana. Jos lapsella on koronainfektioon sopivia oireita, on hänet vietävä testiin.

– Jos oireilu on lievää, eikä tunnettua koronakontaktia ole, voi tautia seurata kotona. Jos lapsen oireet loppuvat kokonaan, ei tarvitse enää mennä testiin ja varhaiskasvatukseen voi mennä yhden oireettoman päivän jälkeen, hän lisää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here