Monimuotoiset sorsat

0
Sorsalintujen tunnistamisessa on haastetta. Uhanalaisen jouhisorsan tuntomerkkejä ovat pitkä, ohut kaula ja teräksenharmaa nokka.

Sorsastuskausi on käynnissä. Täällä kaupungissa sen huomaa lähinnä siitä, että puistolammet, hulevesikosteikot ja suojellut merenlahdet ovat äkkiä sorsia täynnä tungokseen saakka.

Sorsat eivät ole mitään lintumaailman älykköjä, mutta ne ovat tarpeeksi fiksuja oppimaan, että kaupungissa ihmiset ovat harmittomia. Samat yksilöt, jotka maaseudulla pakenivat ihmistä monen sadan metrin päästä, ovat nyt pelottomia pullasorsia

Siellä missä sorsat nyt oleilevat on erinomainen aika nähdä harvinaisia lintuja – ja niiden tunnistamisessa on haastetta, sillä useimpien lajien koiraat ovat vielä ruskeankirjavassa ”eklipsipuvussa”, jossa ne muistuttavat kovasti sekä saman lajin naaraita että toinen toisiaan.

Sinisorsien, haapanoiden ja tavien joukossa porskuttaa ihastuttavia lapionaamaisia lapasorsia ja siroja jouhisorsia, voikukankeltaisin silmin mulkoilevia tukkasotkia ja hienostuneesti punaruskeaan pukeutuneita punasotkia. Ja monta muuta lajia.

Jokaisella sorsalinnulla on oma ekologinen lokeronsa. Ne suosivat juuri sen verran erilaista ravintoa, elinympäristöä tai pesäpaikkaa, että voivat elää rinnakkain kilpailematta toinen toisiaan sukupuuttoon. Esimerkiksi lapasorsa pystyy mahtavalla nokkavärkillään siivilöimään vedestä pieniä selkärangattomia tehokkaammin kuin muut sorsalinnut.

Useimmat sorsalintulajit ovat joka tapauksessa elintavoiltaan erikoistuneempia ja elinympäristönsä suhteen vaativampia kuin sini- eli heinäsorsa. Se on eräänlainen sorsamaailman yleismies jantunen, joka menestyy ihmisten muokkaamassa maailmassa.

Sinisorsa onkin Suomen sorsalinnuista ylivoimaisesti yleisin ja muodostaa suurimman osan myös metsästäjien saaliista.

Muilla ei mene yhtä hyvin. Niitä vahingoittaa etenkin vesien ja rantojen umpeenkasvu ja veden laadun heikkeneminen rehevöitymisen myötä. Joidenkin kohdalla metsästys on merkittävä lisärasite, ja paikallisesti pienpedot voivat pistellä parempiin suihin melkoisen osan poikasista. Haapana, jouhisorsa, tukkasotka, lapasotka,

Koska sorsalajeja on tähän aikaan vuodesta sangen hankala erottaa toisistaan – etenkään lennossa tai hämärässä – toivon, että metsästäjillä riittää malttia ja vastuuntuntoa, eikä kovin moni uhanalainen lintu menettäisi tänä vuonna henkeään.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here