Ja metsästettävää riittää, sillä Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty tulevalle metsästyskaudelle peräti 18 513 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Tämä on noin 1400 lupaa edellisvuotta enemmän.
Kalannin seudun riistanhoitoyhdistys sai peuralupia 581, Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistys 1252 ja Laitilan seudun riistanhoitoyhdistys 883.
– Meillä on riveissä runsas 300 peuranmetsästystä harrastavaa henkilöä, joten tämän lupamäärän me pystymme hoitamaan ilman suurempia haasteita, kuvaili Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen.
Luotosen mukaan jo viime vuonna alkoi olla merkkejä siitä, että peurakannan kasvu on taittunut laskusuuntaan.
– Toisaalta Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alue on siinä mielessä hankala, että muiden riistanhoitoyhdistysten alueilta tulee nopeasti täydennystä heti, jos täällä näyttäisi elintilaa olevan. Seuraavien vuosien aikana selviää olemmeko me onnistuneet tavoitteessamme suitsia peurakantaa ja siten vaikuttaa myös peurakolareiden määriin, selvitti Luotonen.
Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue käsittää Kalannin, Pyhämaan ja Uudenkaupungin, poislukien Lokalahden. Lokalahti kuuluu taas Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueeseen yhdessä Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin ja Laitilan yhdistyksen muodostavat Laitila ja Pyhäranta.
Valkohäntäpeuran metsästystä tehostetaan Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella syyskuun aikana käyttämällä ns. pankkilupia vasojen metsästykseen. Vastaava käytäntö on ollut käytössä jo kolmen vuoden ajan ja se on saanut metsästäjiltä paljon kiitosta.
Valkohäntäpeura
Valkohäntäpeurojen koko maan kanta-arvio on vajaat 109 000 eläintä.
Arvion mukaan n. 25 % lajin yksilöistä elää Varsinais-Suomen alueella. Valkohäntäpeura on alueen tärkein riistaeläin.
Suurin lupamäärä Varsinais-Suomen alueella, 2500 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, on tällä metsästyskaudella osoitettu Loimaan seudun riistanhoitoyhdistykselle.
Valkohäntäpeura on vieraslaji. Ensimmäiset yksilöt tuotiin Amerikasta Suomeen 1930-luvulla.
Metsästyksellä pyritään saamaan vääristynyt hirvikanta tasapainoon
Maija Ala-Jääski
Hirvilupia myönnettiin Kalannin seudun riistanhoitoyhdistykselle lokakuussa alkavalle metsästyskaudelle 76, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna.
– Huomionarvoista on se, että näistä luvista 32 on osoitettu urosten pyyntiin ja vain 20 naaraiden. Tämä johtuu siitä, että meidän alueella hirvikanta on pahasti vääristynyt eli kanta on hyvin urosvoittoinen. Pyyntilupien avulla pyritään saamaan kanta uudelleen tasapainoon, totesi Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen.
Hirven metsästyskausi alkaa puolestaan lokakuun 10. päivä. Koko Varsinais-Suomen alueelle on myönnetty 1552 hirven pyyntilupaa. Tämä on lähes parisataa lupaa vähemmän kuin viime vuonna. Lupamäärä antaa hyvät edellytykset säilyttää tasainen hirvikannan kehitys myös jatkossa.
Kalannin seudun riistanhoitoyhdistykselle kokonaislupapotista myönnettiin siis 76 hirvenpyyntilupaa, Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistykselle 58 ja Laitilan seudun riistanhoitoyhdistykselle 140.