Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden kehitys on ollut koronaan liittyvistä syistä ennakoitua heikompaa. Suorat valtionavustukset kattavat arviolta vain vajaa puolet koronapandemiasta johtuvista tuottojen menetyksestä ja lisäkustannuksista eli 32 miljoonasta eurosta.
Lisäksi sairaanhoitopiirin omat yksiköt säästävät loppuvuoden aikana yhteensä 2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan poikkeuksellisista toimista koronasta johtuvien tuottomenetysten ja ylimääräisten kulujen kattamiseksi tiistaina.
– Sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne on erittäin vakava. Valtionrahoituksen toteutuminen on toiminnallemme välttämätön. Se ei kuitenkaan kata läheskään kokonaan koronasta tälle vuodelle kertynyttä laskua. Tässä tilanteessa meidän on lähdettävä neuvottelemaan yhdessä kuntien kanssa ratkaisua, jolla selviämme vaikeasta tilanteesta, sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl sanoo.
Bergendah korostaa, että sairaanhoitopiirin vaikea taloustilanne ei heijastu asiakkaille, vaan hoitoon ja tutkimuksiin pääse tavalliseen tapaan.
Keväästä alkaen merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne johtuu koronapotilaiden hoitoon varautumisesta sekä poikkeuksellisen valmiuden rakentamisesta ja sen ylläpitämisestä.
Sairaanhoitopiiri arvioi, että korona aiheuttaa 31,5 miljoonan euron ylimääräisen alijäämän vuodelle 2020. Samaan aikaan jäsenkuntien maksuosuuksien ennakoidaan alittavan talousarvion noin 25 miljoonaa euroa.
– Hoidon saatavuuden ja hoitovelan osalta tilanteemme Varsinais-Suomessa on onneksi hyvä. Emme voi viivästyttää kertyneiden lisäkulujen kattamista ja toivomme, että pääsemme yhdessä kuntien kanssa tasapuoliseen ratkaisuun, Bergendahl lisää.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hakee lisätalousarviosta myönnettyjä valtionavustuksia koronapandemian kustannusten kattamiseksi. Elokuun lopussa vahvistettujen jakoperusteiden mukaan on kuitenkin ennakoitavissa, että valtion tuki jää noin 15 miljoonaan euroon, mikä kattaa vain noin 48 prosenttia sairaanhoitopiirin arvioimasta tarpeesta.
– Valtionavustusten jakoperusteissa ei ole otettu huomioon yliopistosairaaloiden keskeistä roolia koronapandemian hoidossa. Ainoastaan viidennes rahoituksesta kohdennetaan tehohoitopäivien, hoitopäivien ja testausmäärien suhteessa ja koko muu osuus eli 80 prosenttia kaikkien sairaanhoitopiirien asukaslukujen mukaisesti, Bergendahl sanoo.