Sininen tyynyradio

0

Muistatko vielä sairaalan sinisen pienen tyynyn, jonka sisällä oli radio? Vakka-Suomen aluesairaalassa oli sellaiset 70-luvulla. Tyksissäkin oli.

Sairaalat uusiutuvat ja taas rakennetaan uutta, mutta tässä on menty takapakkia. Se kävi ikävän selväksi, kun omainen joutui tarkkailuosastolle. Lääketieteellinen puoli oli ajateltu viimeisen päälle. Hoitajat seurasivat lasin takaa ja monen monitorin avulla kolmessa loosissa olevia potilaita. Potilaiden välillä oli kangasverhot. Jokaisella oma televisio ja kaukosäädin, jos vain kunto riittää sen käyttöön.

Yhdellä käynnillä vallitsi maanpäällinen helvetti. Autokisaa ja mainoksia tulvi tuntemattomasta suunnasta hirvittävällä voimalla. Keskustelu edes terveiden kesken oli mahdotonta.

Se oli naapuripotilaan televisio, joka oli sijoitettu aivan verhon taakse katonrajaan.

Osaston potilasohjeissa sanottiin, että saatavilla on kannettava cd-soitin ja kuulokkeet, joten seuraavana päivänä otin mukaan pari cd-levyä. Pitkän etsinnän jälkeen soitin löytyi kaapin takanurkasta, mutta se toimi.

Pehmeät kuulokkeet hankittiin nappien tilalle, mutta siinä vaiheessa tapahtui jo siirto.

Vuodeosastolla radion virkaa toimitti pieni kapula, jossa oli kolme kanavaa. Yksi oli soitoltaan sopiva, joten ei välitöntä hätää. Suvun surutyötä kanavoitiin sopivan viihdelaitteen hankintaan. Miten saadaan tuttua lempimusiikkia helposti potilaan saataville? Eihän hoitajiltakaan voi edellyttää kaikenlaisten kapineiden hallintaa.

Mummon oma cd-soitin toimi, mutta siihen ei saanut kuulokkeita. Voi sitä soittaa, jos huonekaveri ei häiriinny.

Kenenkään nurkissa ei ollut enää mp3-soitinta. Älypuhelimeen ladattiin musiikkia ja äänikirjoja. Lapsenlapset hoitivat teknisen puolen. Pehmeät kuulokkeet onneksi sopivat. Vähemmän nörtitkin omaiset osasivat laittaa puhelimen välillä lataukseen ja äänikirjan käyntiin lähtiessään. Sitten tuli korona ja vierailukielto.

Viihdetekniikan nopea kehitys laittaa ajattelemaan. Kehitys on ajanut ohi sinisen tyynyradion ilman, että kukaan on vaivannut päätään sillä, mitä tilalle. Silti uusimman tiedon mukaan tuttu musiikki tukee elämänhalun ja energian palautumista.

Kaikki toimii niin kauan kun itse osaat etsiä älypuhelimesta musiikkikanavat, äänikirjat ja arkistojen aarteet. Jos et ole käyttänyt älykännykkää, jos sormet eivät taivu tai silmät eivät näe, siinähän olet. Televisiot ovat tulleet huoneisiin, joten jotain kyllä on. Jos huonekaveri on samanhenkinen, voi torkkua yhdessä kotimaista elokuvaa katsellen. Jos päivärytmit ja maut ovat kovin erilaiset, niin ikävämpi juttu.

Valkoinen ihmisen mallinen sairaalarobotti kävi jo vetämässä jumppaa. Niiden avulla rahaa säästyy, ei tarvitse palkata niin monta jumpparia. Mutta millä rahalla kehitetään ja hankitaan viihdelaitteita – musiikkia ja mummopelejä? Joku voi hankkia ne itse omaiselleen, mutta laitoksiin hankittu tietotekniikka on jo muutaman vuoden päästä auttamattoman vanhaa.

Raija Herrala-Nurmi

vapaa toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here