Uudessakaupungissa lähes kolmannes pojista ylipainoisia, tytöistä vajaa viidennes

0

Poikien ylipaino on yleisintä Marttilassa, kun verrataan lasten ja nuorten vuoden 2019 pituus- ja painotietoja Varsinais-Suomen kunnissa.

Marttilassa 40,1 prosenttia pojista on ylipainoisia tai jopa lihavia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedot perustuvat 2‒16-vuotiaiden lasten ja nuorten mittauksiin lastenneuvoloissa ja koulu­terveydenhuollon terveys­tarkastuksissa.

Yli kolmannes pojista on ylipainoisia myös Paraisilla, Aurassa, Pyhärannassa, Mynämäessä, Taivassalossa, Pöytyällä, Vehmaalla, Kustavissa, Loimaalla ja Oripäässä.

Uudessakaupungissa ylipainoisia poikia on 27,9 prosenttia 2‒16-vuotiaista. Ylipainoisten osuus ikäryhmissä kasvaa iän myötä.

Lihavia, eli runsaasti ylipainoisia tässä ryhmässä on 9,5 prosenttia.

Vähiten ylipainoisia poikia Varsinais-Suomessa on Kaarinassa, jossa 22 prosenttia 2–16-vuotiaista on ylipainoisia tai lihavia.

Tyttöjen ylipaino on jonkin verran poikien ylipainoa harvinaisempaa Varsinais-Suomen kunnissa.

Yleisintä ylipaino on tytöillä Kustavissa, jossa 30,8 prosenttia 2–16-vuotiaista tytöistä kuuluu tähän ryhmään.

Uudessakaupungissa ikäryhmän tytöistä 18,2 prosenttia on ylipainoisia.

Harvinaisinta ylipaino on maakunnan kunnista Kaarinassa. Siellä vain 13,4 prosenttia tytöistä on ylipainoisia.

Suhteessa eniten lihaviksi luokiteltuja (eli runsaimmin ylipainoa) tyttöjä on Varsinais-Suomessa Vehmaalla ja vähiten Kaarinassa.

Kaikista kunnista ei ole tietoja saatavilla. Tyttöjen ja poikien tiedot puuttuvat kokonaan Paimiosta, Kemiönsaaresta, Sauvosta ja Somerolta.

Uudessakaupungissa lasten ylipaino on paremmin hallinnassa kuin monessa muussa Varsinais-Suomen kunnassa. Ylipainoisten lasten osuus ikäluokista on selvästi pienempi kuin useissa muissa maakunnan kunnissa.

Suomessa asuvista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia oli vuonna 2019 vähintään ylipainoisia (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2). Pojista lihavia (ISO-BMI ≥ 30 kg/m2) oli kahdeksan prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia.

Lasten ylipainon taustalla on useita sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä, kertoo THL.

– Ylipainoon on vaikuttanut ennen kaikkea se, että elinympäristömme on muuttunut lihomista edistäväksi: tarjolla on runsaasti ruokia ja juomia, joissa on liikaa energiaa ja aktiivinen liikkuminen on vähentynyt, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki tiedotteessa.

Ylipainon ja lihavuuden arvioimiseksi on käytetty aikuisten painoindeksiä vastaavaa lasten painoindeksiä (ISO-BMI).

Katso jutun verkkoversiosta kuntakohtaiset tiedot lasten ja nuorten ylipainosta eri ikäryhmissä uudenkaupunginsanomat.fi .

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here