Hämmentävä piispanhiippa

0
Korvasientä muistuttavat piispanhiipat kasvavat syksyllä. Kuvassa on piispanhiippa tai pohjanpiispanhiippa: lajien erottaminen varmuudella onnistuu vain mikroskoopilla. Kuva: Maija Karala

Voiko syksyllä kasvaa korvasieniä? Tämä kuuluu luontoryhmien ja -ohjelmien jokasyksyisiin vakiokysymyksiin. Tappavan myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä herkullinen korvasieni on suomalaisten sienilajien joukossa poikkeus siinä, että se nousee maasta keväisin. Se on myös hyvin omalaatuisen näköinen.

Vastaus kysymykseen on ei: tiettävästi korvasientä ei kertakaikkiaan tavata syksyisin. Syksyllä voi silti löytää samannäköisiä sieniä, jopa useampaa eri sorttia.

Piispanhiippa ja pohjanpiispanhiippa voivat olla hyvinkin samanoloisia kuin korvasieni, mutta nimensä mukaisesti muodoltaan korkeampia, hattumaisia. Piispanhiipoilla on usein kaksi tai kolme huippua ja niiden välissä satulamainen kuoppa, minkä vuoksi sientä sanotaan englanniksi haltiansatulaksi.

Mustamörskykin voi tuoda mieleen korvasienen. Sen olemus on melkein aivomainen ja vaalean varren päässä oleva lakki mustanpuhuva.

Koko porukka kelpaa syötäväksi. Ainakin pohjanpiispanhiippa kuitenkin sisältää samoja myrkkyjä kuin korvasienikin, joten kaikki tämännäköiset sienet kannattaa suosiolla käsitellä korvasienen tapaan.

Piispanhiipat, mörskyt ja korvasienet kuuluvat kotelosieniin. Kaikki muut tutut sienet – tatit ja kantarellit, herkkusienet ja kärpässienet – kuuluvat sienten sukupuun toiseen päähaaraan, kantasieniin. Kanta- ja kotelosienet ovat toisilleen vain etäistä sukua.

Sieniryhmien nimet tulevat niiden mikroskooppisista yksityiskohdista. Kotelosienten itiöt muodostuvat mikroskooppisen pienten itiökoteloiden sisällä, kun taas kantasienillä itiöiden kasvupaikkana toimii nuijamainen alusta.

Vaikka suurin osa ihmisille tutuista sienistä on kantasieniä, kotelosienet – korvasieni sukulaisineen – ovat todellisuudessa paljon monimuotoisempia. Maailmassa niihin kuuluvia lajeja tunnetaan huikeat 64 000. Osa on mikroskooppisia: esimerkiksi leivinhiiva, oluthiiva ja niiden lukemattomat luonnossa kasvavat serkut.

Kotelosieniä ovat myös melkein kaikki jäkälät. Jäkälä on sienen ja levän (ja joskus myös bakteerin) liitto, ja yleensä sieniosakas on juuri kotelosieniin kuuluva laji.

Tätä huonosti tunnettua, lähinnä korvasienen ansiosta tuttua sieniryhmää on siis kiittäminen niin viinistä, oluesta ja leivästä kuin poroistakin.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here