Ihmisiä ohjataan korttimaksamiseen, osa käyttää silti vain käteistä

1
Eläkeliiton Kalannin yhdistyksen Eeva Vihe ja Lasse Virtanen ottivat vastaan ihmisten lahjoituksia SPR:n Nälkäpäivä-keräykseen viime viikon perjantaina Uudessakaupungissa.

Käteisen rahan käyttö vähenee. Korona on vauhdittanut kehitystä, sillä useissa kaupoissa toivotaan, että asiakkaat maksavat ostoksensa kortilla. Käteinen ei kuitenkaan ole häviämässä – ainakaan lähiaikoina – ja edelleen on ihmisiä, jotka haluavat käyttää vain selvää setelirahaa. Käteistä saa myös pankkien tiskeiltä, mutta joissain tapauksissa se voi edellyttää etukäteistilausta.

– Sekä Uudenkaupungin että Laitilan konttoreistamme voi nostaa käteistä rahaa. Tallettaminenkin onnistuu, joskin suurin osa asiakkaistamme käyttää talletusautomaattia, toimitusjohtaja Ossi Öhman Kalannin Säästöpankista kertoo.

Pankeilla on velvollisuus ottaa selvää, mistä talletettava raha on peräisin. Pienehköistä kertatalletuksista ei välttämättä kysytä, mutta jos niitä tehdään usein, pankin mielenkiinto herää.

– Pitää myös huomata, että otamme talletuksia vastaan vain omilta asiakkailtamme. Perinteisen säästöpossunkin voi edelleen tuoda pankkiin, mutta siellä sitä ei enää lasketa, vaan se lähtee laskentakeskukseen. Talletusautomaatti on siitä kätevä, että sitä kautta lipasrahatkin saa heti tilille.

Öhman ei usko, että käteinen raha häviää käytöstä ainakaan lähiaikoina, vaikka korttimaksaminen on suosittua. Osa asiakkaista haluaa edelleen käyttää ainoastaan käteistä rahaa.

– On myös niitä asiakkaita, jotka käyvät pankin tiskillä maksamassa laskunsa. Laskua ei kuitenkaan voi maksaa käteisellä, se on aina tehtävä tililtä.

OP Lounaisrannikon tiskillä käteinen raha kulkee edelleen molempiin suuntiin.

– Kassapalveluaikaamme on rajattu, mutta käteistä saa nostaa ja voi tehdä talletuksiakin päivittäin, palvelupäällikkö Tiina Elo kertoo.

Asiakkailta tulee jonkin verran käteiseen rahaliikenteeseen liittyvää palautetta. Herkimmin sitä tulee silloin, kun pankissa kysytään, mihin asiakas aikoo käyttää nostamansa käteisen tai mistä talletettava käteissumma on peräisin. 

– Se on ihan ymmärrettävää, mutta meidän on kysyttävä rahojen alkuperää silloin, kun pankkitermein kyse on poikkeavasta liiketoimesta. Jos asiakkaalla on tapana nostaa vaikka koko eläkkeensä kerralla, emme tietysti kysele rahojen käytöstä, se on silloin vain asiakkaan tapa toimia. Tietysti isojen rahasummien säilyttäminen kotona on aina turvallisuusriski. Käteisen käyttö on selkeästi vähentynyt ja kaupatkin suosivat korttimaksuja, koska käteisen käsittelystä aiheutuu kuluja.

Osa asiakkaista käy pankin tiskillä myös maksamassa laskuja. Se onnistuu, jos pankissa on tili, jolta laskut voidaan maksaa. Elo kuitenkin kannustaa ihmisiä ottamaan käyttöön esimerkiksi suoramaksut tai E-laskut.

– Ne ovat edullisin ja vaivattomin tapa maksaa laskut ajallaan.

Nordean Uudenkaupungin konttorista ei enää muutamaan vuoteen ole voinut nostaa käteistä rahaa. Varsinkin alussa tämä herätti asiakkaissa närää, Turun toimipaikan johtaja Taina Tallbacka-Kitola kertoo.

– Nyt asiakkaat ovat löytäneet muut väylät. Asiakkaamme voivat nostaa käteistä rahaa ottoautomaateista sekä ostosten yhteydessä R-kioskilta, Tokmannilta ja K-Supermarketista.

Kaupan ja kioskin kassalta saatavat käteissummat ovat pienehköjä, 50–200 euroa. Jos käteistä tarvitaan enemmän, sitä voi tilata postin kautta.

– Tätä mahdollisuutta käytetään aika vähän. Isomman summan voi tietysti myös noutaa Turun kauppatorin konttorista, mutta se kannattaa silloinkin tilata etukäteen.

Uudenkaupungin konttorissa voi maksaa laskuja tililtä. Tallbacka-Kitola suosittelee kuitenkin muita maksamisen muotoja, sillä ne tulevat asiakkaalle halvemmiksi.

– Käteisen käyttö on koko ajan vähenemässä korttimaksun tieltä. Tosin on vielä pieni joukko ihmisiä, joilla ei ole pankkikorttia ollenkaan. He noutavat rahat Turusta tai ovat sopineet sukulaisten kanssa erilaisista maksamisen järjestelyistä. 

Pirkko Varjo

Käteisen puute ongelma myyjäisissä ja keräyksissä


Pirkko Varjo

Käteisen väheneminen on nähty myös myyjäisiä ja lipaskeräyksiä järjestävissä hyväntekeväisyysjärjestöissä. Keräysvastaava Kyösti Hallikainen Uudenkaupungin SPR:stä kertoo, että ilmiö alkoi näkyä 3–4 vuotta sitten.

– Kyllä se vähän koetaan ongelmaksi. Olemme yrittäneet lanseerata käteisen tilalle mobiilimaksusovellusta ja tekstiviestilahjoitusta, mutta tuntuu, että ne eivät oikein ole ottaneet tuulta siipiensä alle.

Viime viikolla SPR järjesti Nälkäpäiväkeräyksen. Hallikaisen mukaan käteisen väheneminen ei viime vuosina ole vaikuttanut keräyksen tulokseen, sillä kerääjiä ja keräyspisteitä on lisätty aiemmasta. Tänä vuonna korona kuitenkin teki sen, että keräyspisteitä oli tavallista vähemmän.

– Lahjoituksia on kuitenkin tullut hyvin, suurkiitokset vain kaikille lahjoittajille ja kerääjille.

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here