Kalannin yläkoulun lattiasta löytyi haitta-aineita

0
Tällä hetkellä Kalannin yläkoulurakennuksen sisäpinnat ovat alkuperäisiä, ja niihin on tehty paikallisia korjauksia.

Kalannin yläkoulussa tehdyt haittakartoitukset ja sisäilmatutkimukset osoittavat, että lattiabetonin ja muovimaton välissä oleva tasoite voi olla osasyyllinen oppilaiden ja opettajien kokemiin sisäilmaongelmiin.

Tuoreen sisäilmatutkimuksen teki sisäilman parantamiseen ja infektioriskien hallintaan keskittynyt Inspector Sec -yritys keräämällä näytteitä erilaisista lattiamateriaaleista.

– Näytteet otettiin muovimatosta, sen alla olevasta tasoitteesta ja betonipinnasta. Tasoitekerroksen näytteistä löytyi kohonneita arvoja ja haitta-aineita. Sisäilmatutkimus siis osoittaa, että Kalannin yläkoulussa on korjaustarvetta varsinkin lattioiden osalta, Uudenkaupungin kiinteistöpäällikkö Rami Arola kertoo.

Kalannin yläkouluun on tuotu parin edellisen viikon aikana lisää sisäilmapuhdistimia, mutta Arola korostaa, että kohonneet arvot ovat materiaalien sisällä ja niitä ei pitäisi päästä sieltä ilmaan.

– Ilmanpuhdistimilla varmistetaan se, että koulun sisätiloissa on turvallista työskennellä. Laitteet poistavat koko ajan ilmasta niitä yhdisteitä, joiden on sanottu aiheuttavan sisäilmaoireita, Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari toteaa.

Tutkimustulokset antavat kaupungille lisätietoja, jotka on otettava huomioon, jos yläkoulurakennuksen pintoja päädytään remontoimaan. Tällä hetkellä yläkoulurakennuksen sisäpinnat ovat alkuperäisiä, ja niihin on tehty paikallisia korjauksia.

– Varmaa on nyt ainakin se, ettei vanhan lattiamaton päälle kannata laittaa uutta pintaa, vaan lattiaa olisi rouhittava pintaa syvemmältä, jotta siihen imeytyneet haitta-aineet saadaan pois, Arola toteaa.

Kalannin yläkouluun tulisi siis tehdä laajempi peruskorjaus, jos tiloja halutaan yhä käyttää. Kaupunki kilpailutti viime viikolla pikaisella aikataululla kuntotutkimukset sekä Kalannin ylä- että alakoulun rakennuksiin.

– Kuntotutkimukset pitäisi saada marraskuun loppuun mennessä tehtyä. Kuntotutkimuksen perusteella saamme tehtyä korjaussuunnitelmaa ja kustannusarviota, Arola lisää.

Nikkari toteaa, että väistötilojen ja parakkien hankkiminen vie paljon aikaa, joten nyt jonkinlainen ratkaisu olisi löydyttävä nopeammalla aikataululla.

– Ilmanpuhdistimia lisätään vielä entisestään, mutta eihän niitä tiloja voi loputtomasti pitää keinotekoisesti kunnossa. Mittaustulokset kuitenkin osoittavat, että puhdistimet tehoavat, Nikkari kertoo.

Kalannin koulujen tilanteen ratkaisemiseksi on perustettu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu Arolan ja Nikkarin lisäksi opetustoimen johtaja Arja Kitola sekä kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén .

– Kutsumme mukaan tarvittaessa myös asiantuntijoita, Nikkari lisää.

Kaupungissa pohditaan muun muassa sitä, siirretäänkö Kalannin yläkoulun oppilaat aikanaan Pohitullinmäelle nousevaan sivistys- ja hyvinvointikeskukseen eli sihyyn.

Myös Kalannin alakoulun rakennusten käyttäjillä on sisäilmaoireita. Selvää on, että kaikkien Kalannin koulukiinteistöjen remontoiminen maksaisi miljoonia.

– On mietittävä kokonaisvaltaisesti, mitä on järkevää tehdä. Tässä vaiheessa kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki, mutta vuoden loppuun mennessä meillä on oltava järkevä käsitys siitä, mitä tehdään ja miten oppilaat saadaan pois tiloista. Päätökset vaativat myös vahvaa poliittista ohjeistusta, Nikkari lisää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here