Paikalliset jännät naiset

0

Toimittaja Maria Pettersson julkaisi alkusyksystä Historian jännät naiset -kirjan. Teoksessa hän sivuaa eri puolilla maapalloa eläneiden hämmästyttävien ja unohdettujen naisten tarinoita.

Pettersson on todennut, että kirjaan valittujen yli sadan naisen joukossa oli ihmisiä, jotka ”saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jokainen muutti omalla tavallaan maailmaa”.

Tarinansa kirjaan saivat ainakin merirosvopäällikkö, miekkamestari, ammattilaisjalkapalloilija, meedio, aatelisneito-terroristi, kurtisaani ja hovinarri. Onpa mukana myös äänioikeuden puolesta taistelevia aktivisteja ja tutkijoita, joiden uroteoista lopulta kunnian keräsivät miehet.

Kuullakseen historian jännistä naisista ei kuitenkaan tarvitse matkata maailman ääriin, koska myös Uudenkaupungin historiasta löytyy kiinnostavia naisia.

Vuonna 1823 Huittisissa syntynyt Wendla Cumenius muutti teini-ikäisenä Uuteenkaupunkiin ja meni parikymppisenä naimisiin kaupungin pormestarin Pehr Gustaf Randelinin kanssa. Kolme vuotta myöhemmin Wendla Randelin julkaisi Den Falna -romaanin. Teos käännettiin suomeksi ja julkaistiin nimellä Elisabeth.

Silloin kirjailijat olivat lähinnä miehiä, joten kirjailijan nimeä ei teoksen ilmestymisaikana kerrottu. Wendla kuoli Lokalahdella 1906.

Alexandra ”Sanni” Berglund syntyi Uudessakaupungissa 1859. Hän valmistui Jyväskylästä opettajaksi ja palasi takaisin Uuteenkaupunkiin. Hän meni 1885 naimisiin telegrafisti Herman Alfred Winterin kanssa.

Vuonna 1888 Sanni olisi halunnut hoitoonsa kuolleen ystävänsä kirjakaupan, mutta siihen aikaan ei ollut mahdollista, että rouvashenkilö toimisi kirjakauppana. Kaupan nimeksi tuli siis H. A. Winterin kirjakauppa. Tosin isäntä itse toimi toisaalla lennätinvirkailijana ja viisi lasta synnyttänyt Sanni vastasi kaupasta. Herman siirtyi kauppaan töihin 1919 ja pariskunta hoiti kauppaa yhdessä Sannin kuolemaan asti eli vuoteen 1938.

Kauppapuutarhaa Uudenkaupungin Rantakadulla pyörittäneen Olssonin perheeseen syntyi vuonna 1878 Augusta-tytär. 20-vuotiaana Augusta Olsson perusti valokuvaamon, mutta jo puoli vuotta myöhemmin hän lähti Tukholmaan opiskelemaan. Siellä Augusta synnytti salaa aviottoman pojan nimeltään Erik Wilhelm, jonka hän jätti Tukholmaan kasvattiäidin huostaan. Erikin isästä ei ole tietoa.

Augusta meni naimisiin vuonna 1915 palomestari ja kelloseppä Erik Anderssonin kanssa. Andersson ja Augustan sisar kuolivat vuonna 1917, joten Augusta otti 39-vuotiaana leskenä huostaansa sisarensa 12-vuotiaan tyttären Irman. Augusta kuoli Uudessakaupungissa vuonna 1954. Augustan ansiota on, että tiedetään paljon siitä, minkälainen kaupunki oli 1900-luvun alussa.

Historia on täynnä kiehtovia tarinoita. Lisää paikallisten jännien naisten tarinoita löytää tutustumalla esimerkiksi veistonopettaja Agda Blomin, tullihoitajan puolison Hebla Kempen, koululaitoksen kehittäjän Celia Ingeliuksen tai laulufysiologiasta lääkäriksi väitelleen Rauha Hammarin kohtaloihin.

Katja Kaartinen

toimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here