Puutarha hellii suolistomikrobeja

0
Puutarhan kasvien runsaus edistää suolistomikrobien hyvinvointia, kertoo suomalaistutkimus.

Tutkimuksia ihmisen suolistossa elävien mikrobien merkityksestä ilmestyy aivan solkenaan. Muutaman sadan gramman painoinen mikrobimassa torjuu taudinaiheuttajia, parantaa vastustuskykyä, sulattaa ruoka-aineita ja tuottaapa vielä ihmiselle hyödyllisiä yhdisteitä, kuten B- ja K-vitamiineja.

Kaikkien suolistomikrobit eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Monenlaiset tekijät antibioottikuureista liian yksipuoliseen elinympäristöön ja huonoon ruokavalioon voivat vähentää suoliston asukkien monimuotoisuutta ja heikentää niiden toimintaa.

Suomalaistutkijat selvittivät, että pihakasvien monimuotoisuudella on positiivinen vaikutus suomalaisvanhusten suolistomikrobeihin ympäri vuoden.

Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen osallistui joukko pääosin terveitä 65–79-vuotiaita eläkeläisiä. Heistä puolet asui kerrostaloasunnoissa Lahdessa ja toinen puoli omakotitaloissa eri puolilla Päijät-Hämettä.

Tutkijat vertasivat heidän suolistomikrobejaan ja mittasivat asuinpaikan luonnon monimuotoisuutta. Runsas rakennetun ympäristön määrä kotipiirissä heikensi mikrobeja, ja kotipihan kasvien, erityisesti pensaiden, monimuotoisuus vahvisti niitä.

Nimenomaan pensailla on ehkä merkitystä, koska ihmiset ovat niiden kanssa kosketuksissa: pensaita täytyy leikata ja niiden varistamia lehtiä siivota. Oman kotipihan kasvien merkitys voi olla suuri vanhuksilla, koska he liikkuvat vähemmän muualla. Oleellista on, että kasveja on montaa sorttia ja niiden kanssa ollaan lähikontaktissa.

Kasvien vaikutus muun muassa torjui iän myötä tapahtuvaa suolistomikrobien hupenemista, jonka tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen. Pihan pensaat saattavat siis pelastaa ikävältä ja tuskalliselta vaivalta.

Aihe vaatii vielä paljon lisätutkimusta. Osallistujien määrä oli pieni, eivätkä tutkijat pystyneet selvittämään, mikä kasveissa oikeastaan mikrobeihin vaikutti.

Ihmiset elivät pitkään läheisessä kosketuksessa luonnon kanssa, ja elimistömme on huonosti sopeutunut nykyisiin puhtaisiin ja biologisesti köyhiin ympäristöihin. Hygienia on toki tärkeää tartuntatautien torjunnassa, mutta viime vuosina on kertynyt yhä enemmän todisteita, että kosketuksen säilyttäminen luonnon harmittomiin mikrobeihin on terveydelle tärkeää.

Vanhaa mainoslausetta parannellakseni, lika on hyväksi, kunhan se on luonnosta.

Maija Karala

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here